perjantai 31. elokuuta 2007

Viime päivät ovat menneet tiukasti töissä, enkä juurikaan ole ehtinyt istumaan koneella. Olen kiireapuna eräässä tutkimuslaitoksessa jossa työ on fyysisesti raskasta ja niinpä illat ovat menneet lähinnä lepäillessä ja vatsaa rauhoitellessa. Kyllä huomaa ettei enää jaksa samalla tavoin kuin ennen. 10 kilon betonilaattojen kantelu pitää lämpimänä viileässä laboratoriossa ja kun iltapäivällä kantaa vielä pari 20 kilon näyteastiaa ympäri labraa tietää illalla tehneensä töitä ja Ryynikin tietää että tänään ole vain lököilty sohvalla. Yhden potkun uskon tunteneeni, mutta muuten tunnen liikkeet lähinnä pyörivänä tunteena vatsassa. Onkin todella rauhoittavaa raskaan päivän jälkeen tuntea tuttu pyörintä vatsassa, ainakin hän voi normaalisti. Muutenkin olen alkanut tuntea vauvan todella vauvaksi liikkeiden myötä ja jutellut hänelle iltaisin.

Meillä oli viikolla periaatteessa kaksivuotisvuosipäivä mieheni kanssa. Periaatteessa siksi, että olemme tunteneet noin 5 vuotta ja toiseksi tapailimme satunnaisesti ja soittelimme melkein puolen vuoden ajan toisillemme, ennen kuin uskalsimme alkaa puhua yhdessä olemisesta. Tuntuu kuin olisimme olleet yhdessä jo paljon pitemmän aikaa, niin paljon olemme ehtineet tehdä ja kokea. Vuosipäivä meni kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa ohi kummankaan huomaamatta ollessamme eri paikkakunnilla töissä. Ehkäpä minun täytyy keksiä jotain erityistä viikonlopulle sekä vuosipäivän että Villen tulevien synttäreiden kunniaksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...