tiistai 18. joulukuuta 2007

Lääkärikäyntejä ja pyöräilyä

Tänään oli siis se viimeinen lääkärikäynti. Sain edellisellä kerralla käsityksen että lääkäri tekee synnytystapa-arvion, mutta eipä hän kyllä mitään sellaista varsinaisesti tehnyt. Hyvä käynti tämä silti oli, kerrankin paikalla ei ollut jotain harjoittelijaa ja sain kysyttyä monia mieltä painavia juttuja kun lääkärillä ei koko aika mennyt harjoittelijan neuvomiseen. Sf- mitta oli kasvanut, joten ilmeisesti aiemmat huolestumiseni kasvun pysähtymisestä olivat turhia ja kasvamattomuus johtui vain eri mittaajasta. Sydänääniä ei valitettavasti saatu kuuluviin, koska doppler oli rikki. Kohdunkaula oli kadonnut melkein kokonaan ja pää tuntui jo, mutta paikat ovat vielä ihan kiinni ja kiinteät joten lääkärin mukaan voimme huoletta matkustaa jouluksi pohjoiseen. Mitään koko arviota hän ei uskaltanut vauvasta antaa koska ei ollut mahdollisuutta ultrata ja hänen mukaansa ultrallakin saadaan arvio vain kilon tarkkuudella joten eipä kai siitäkään olisi kovin paljoa hyötyä. Hän kuitenkin uskoo Ryynin olevan alle nelikiloinen syntyessään, eikä lantiossani ole havaittavissa mitään miksi en voisi alakautta synnyttää. Uskotaan. Kyselin kivunlievitysmahdollisuuksista ja varsinkin puudutteista, kun aiemmin olin vain saanut listan ihan oudoista puudutusten nimistä jotka eivät sanoneet mitään. Lääkärinipä onkin työskennellyt aiemmin anestesialääkärinä Oysissa joten sain todella yksityiskohtaisen ja kattavan paketin tietoa. Tosin hän ja terveydenhoitaja yhdessä vakuuttelivat, ettei niistä niin paljoa tarvitse tietää, että kyllä ne kätilöt sitten sanovat mikä on parasvaihtoehto ja miten se toimii. Jäi kyllä tosi hyvä mieli ja sain taas helpotettua alkavaa hermostusta.

Lisäksi olen tänään aiheuttanut pahennusta kanssaihmisissä kulkemalla kaupungilla polkupyörällä kun aamulla tuli kiire neuvolaan huonosti nukutun yön jälkeen ja iltäpäivällä yritin ehtiä sovittuun tapaamiseen enkä enää ehtinyt lähteä kävelemään. Ihanaa kuitenkin pyöräillä. Ei väsy nilkat ja pohkeet niin kuin kävellessä ja uskallampa väittää että vanha kumitassuni oli kyllä tukevampi jopa jäisillä pyöräteillä kuin minun huterat jalat, niin isokuvioiset ja tukevat kuin uudet vaelluskenkäni ovatkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...