perjantai 8. helmikuuta 2008

Prinsessa täytti eilen 2 viikkoa ja sen kunniaksi kävimme neuvolassa ja ensimmäisellä vaunulenkillä ulkona. Tytön paino on noussut sairaalasta lähdön jälkeen hienot puoli kiloa, joten imetysongelmista huolimatta ei tyttö ainakaan nälkäiseksi ole jäänyt. Imetyksestä puhuttaessa purskahdin itkuun ja terveydenhoitaja tuumi että hyvä kun itkettää, ainakin hormonit toimivat kunnolla. Hän uskoi että kipu katoaa itsestään parissa viikossa ja suositteli jatkamaan rasvausta ja kaalilehtien käyttöä. Hänen mukaansa on erittäin tyypillistä että imettäminen sattuu aluksi kun nännit eivät vielä ole tottuneet ja että mitään "lääkettä" siihen ei ole kuin sitkeä jatkaminen. Hänestä pitäisi enemmänkin puhua imetyksen alun kivuliaisuudesta, kun se tuntuu tulevan niin monelle yllätyksenä. Niinpä meillä siis jatketaan yrittämistä ja iloitaan pienistä onnistumisista. Ainakin saan nyt tytön itse hyvin rinnalle ja olen huomannut että ei se olekaan tyttö joka puree vaan, ainoastaan pinkeä nännipiha.

Kun paino oli niin hienosti noussut saimme luvan alkaa harrastaa ulkoilua. Niinpä otimme heti neuvosta vaarin ja suuntasimme iltalenkille kirjastoon. Sinne on sopivasti noin 10 minuutin matka ja samalla sain haettua hieman lukemista, muun muassa tuon Tiitun suositteleman Minni Niemelän Imetysoppaan. Kiitoksia vain, vaikuttaa oikein hyödylliseltä. Tänään uskaltauduimmekin jo kaupungille ostoksille. Listalla oli pari valmistumis- ja tuparilahjaa sekä hieman sopivampi ulkohaalari tytölle. Olemme toistaiseksi käyttäneet äitiyspakkauksen kevyttoppapukua, siis sitä vihreävalkoraidallista, ja se on kyllä ihan valtavan suuri kapistus. Tytön kun pistää turvakaukaloon meinaa hän itse hukkua sinne ylipitkien hihojen ja lahkeiden sekaan, eikä vöiden kiinnittäminen ole ollenkaan helppoa. Nyt löysimme kuitenkin ihanan ruskea teddyhaalarin kokoa 56 joka pitäisi mennä vielä pitkään tytölle.

4 kommenttia:

  1. Heippa :)

    Löysin blogisi sattumalta. Olen myös uunituore äiti, tyttömme syntyi 24. tammikuuta rv:lla 41+0. :) Tulkitsinko oikein, että tytärtemme syntymäpäivät ovat samat?

    Meilläkin oli eilen ensimmäinen neuvola, ja murun paino oli noussut saman puoli kiloa. Syntymäpaino oli 2920 g, joten lisää massaa saa tullakin. :)

    Tutulta kuulostaa myös tuo ruskea teddyhaalari; samanlaisen päädyimme mekin hankkimaan, koska äp-haalariin kissanpoika upposi täysin.

    Syy miksi kommentoin ei silti ole monet yhtäläisyydet ;), vaan se, että täälläkin takutaan imetyksen kera. Itse imetys ei tee kipeää, mutta maitoa tulee yli äyräiden ja rinnat pakkautuvat. Tämä aiheuttaa myös valtavasti puklailua. Taistelen maitomäärän vähentämisen kera, koska kipiäähän tämä pakkautuminen tekee. Yritän myös välttää rintatulehdusta.

    Piipahtelen blogissasi katsomassa, miten kohtalotoverilla menee. :) Tsemppiä teille!

    -M

    VastaaPoista
  2. Mulla meni aika pitkään kanssa alussa tuon imetyksen kanssa, että oli aika kivuliasta etenkin toisen rinnan kanssa. Sitten se kipu väheni ja alkoi olla vain sellaista, että vain imetyksen aluksi nipisti tosi pahasti, mutta kun imetys oli päässyt kunnolla käyntiin kipu helpotti. Sitten ihan vain huomaamatta se kaikki kipuilu ja sattuminen ja rintojen pingotus oli poissa. Sitä ei oikeastaan edes huomannutkaan.

    Tsemppiä imetykseen, kyllä se kipu ihan pian helpottaa!

    VastaaPoista
  3. Täältä myös kovasti tsemppiä sen imetyksen kanssa! Kyllä se oikeasti kannattaa taistella läpi tuo alun hankala vaihe, ja luulenpa, että se voi hyvinkin pian helpottaa. Koita vaan pärjätä ilman sitä rintakumia, koska siitä on monelle tullut pitkä hankala vaihe.

    Minulla ekat lapset oli 2,5 ja 3 kg, enkä niitä enää kotiin pääsyn jälkeen herätellyt syömään. Kyllä terve vauva herää nälkäänsä ihan varmasti. Luota vaistoosi!

    Jollet ole jo kokeillut, niin nyt olis aika harkita kestoliivinsuojia. Ne ei taatusti tartu kipeisiin rinnanpäihin ja muutenkin on paljon mukavampia ja ekologisiakin. Niitä myyvät lukuisat kestovaippakaupat, kts vaikka http://www.hilivinksis.com (mul ei ole mitään kytkyjä). Tai noita voi kätevä surautella itsekin, varsinkin jos omistaa saumurin. Minä en enää missään tapauksessa vaihtaisi kertakäyttöisiin (ja olen elämästäni imettänyt kohta 5 vuotta...)

    Tulipa paasausta, sorry!

    VastaaPoista
  4. Heippa,

    hupasihdin tänne tuolta Mari-Johannan kautta :)

    Minäkin suosittelen noita kestosuojia ainakin alkuun - en ole itse löytänyt yhtä imukykyisiä ja pidemmän päälle siistejä kuin kertikset, joten siirryin valitettavasti kertiskäyttäjäksi heti kun alun kipu loppui. Mutta kestot ovat todellakin mukavat eivätkä tartu.Lansinohin lisäksi minua helpotti pahimpina päivinä lämmin suihku tai kääre ennen imetystä/pumppausta ja kylmä kääre sen jälkeen. Ja mahdollisimman paljon ilmakylpyjä jos iho menee rikki!

    Minä huolehdin pitkään siitä, että poika (syntyessään 2,5 kg, kotiutuessa 2,25 kg) söi usein vain viisi minuuttia kerrallaan, kun kaikissa oppaissa ja neuvoissa puhuttiin ihan eri luokan ajoista. Ihana, kokenut imetystukihenkilö sanoi kuitenkin, että katselisin vain rauhassa onko poika tyytyväinen ja nouseeko paino - ja nousihan se, samaan tapaan kuin sinunkin tytölläsi. Voin siis rohkaista, että jos tyttäresi jatkaa samaan tehokkaaseen malliin tulevaisuudessakin, tulet olemaan siitä vielä todella kiitollinen - meillä ei ole koskaan istuttu koko iltaa pelkästään imettämässä ja yösyötöilläkin on suuri onni, että vauva ottaa ruoan reippaasti ja kaikki pääsevät mahdollisimman pian uudestaan nukkumaan. Kohta viisikuukautinen vauveli on meillä edelleen yhtä reipas ja aikaa tuhlailematon syömäri.

    Tsemppiä, kyllä se siitä!!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...