maanantai 3. maaliskuuta 2008

Liinailua

Kuten aiemmin pelkäsin, liinailu osoittautui aika vaikeaksi itseopeteltuna. Useista yrityskerroista huolimatta emme siinä itsekseen onnistuneet. Onneksi menin avaamaan suuni eräällä keskustelufoorumilla ja ihana Elina tuli kotiimme näyttämään kädestä pitäen miten tämä homma oikein toimii. Ei tämä vaikeaa ole nyt kun tietää miten tämä pitää tehdä ja miltä sidonnan tulee tuntua. Päivän pisimmät päikkärit (ja taitaa olla pitemmät kuin yöunetkaan viime yönä)on nukuttu tänään liinassa. Minä kun joskus ajattelin että mitähän hörhöjä ne liinojen käyttäjät on ja onkohan ne niitä samoja joiden vauvat käyttää kestovaippoja, no nyt olen yksi niistä :). Eli meidän prinsessa nukkuu liinassa ihana vihreä taskuvaippa päällään (kuka muuten sanoi ettei taskuvaippoja voi käyttää ihan pienellä?) jotta äiti saa blogittaa rauhassa!!!

Viikonloppuna Ryyni siirtyi äitiyspakkauslaatikkosängystä pinnasänkyyn ja uudessa sängyssä ei uni meinannut oikein maittaa. Varmaan uusi sänky tuntui isolta entiseen verrattuna, mutta suurin syy varmaan oli ne kovat pinnat jotka aina osuivat otsaan kun yritti unissaan päästä lähemmäs äitiä, vaikka äiti kuinka yritti laittaa keskelle sänkyä nukkumaan.

2 kommenttia:

  1. Hei, kiva juttu, että Ryyni tykkää liinasta:)

    VastaaPoista
  2. Mulla oli kanssa melkoisia vaikeuksia aluksi tuon liinan kanssa ja se olikin tuossa välissä jonkin aikaa kaapissa unohtuneena. Sitten kun keksittiin parempi sidonta niin johan alkoi sujumaan. Mutta paikallaan olemisesta Toivo ei vieläkään oikein pidä eli koko ajan pitäisi olla liinan kanssa liikkeellä. Ehkä sitten sekin voisi onnistua kun siihen liinaan sitoisi kylläisen ja unisen pojan. Pitää kokeilla.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...