maanantai 3. maaliskuuta 2008

Tasa-arvoa

Muutama päivä sitten oli Kalevassa juttu tutkimuksesta jonka mukaan naiset tekevät yhä kaksinkertaisen määrän kotitöitä miehiin nähden. Tilanne ei siis ole muuttunut viime vuosien (vuosikymmenten) aikana mihinkään, vaikka tasa-arvoa on ajettu tiukasti ja miesten kotitöiden tekemisestä on jopa yritetty tehdä muodikasta. Nykymiehet eivät siis tutkimuksen mukaan ole isiään parempia ja nykynaiset valittavat miestensä laiskuudesta kahvitunneilla aivan kuin äitinsä, ellei jopa kovempaan ääneen.

No miksi sitten näin on, siihen ei tutkimus osannut vastata. Omalla kohdallani jäin kuitenkin miettimään aihetta. Mielestäni meillä kotityöt jakautuvat hyvin, molemmat tekevät osuutensa, eikä kummallakaan ole valitettavaa (ainakaan yleensä). Mieheni on innokas ruoanlaittaja ja onkin loistava kokki. Hänen kädessään pysyvät myös pölynimuri, rätti, vessaharja ja kauppalappuunkin voin kirjoittaa mitä tahansa tuotteita ja ne myös tulevat kaupasta. Mutta kun tarkemmin ajattelen, taidan sittenkin tehdä enemmän. Tietysti se vaikuttaa että minä olen päivätkin kotona joten minulla on periaattessa myös enemmän aikaa, mutta nyt vauvan kanssa ylimääräinen aika on päivisin aika tiukilla joten kotitöitä hoidetaan enimmäkseen iltaisin ja viikonloppuisin molempien ollessa kotona. Minä olen kuitenkin se joka aloittaa keskustelun siivoamisesta ja usein jopa niin että olen päivällä hoitanut pyykinpesua ja pölyjenpyyhintää niin ettei illalla ole jäljellä kuin ne suurimmat imuroinnit ja mattojen tamppaukset. Tänä viikonloppunakin nämä loput hoidettiin niin että mies lähti vauvan kanssa ulkoilemaan, jotta sain rauhassa siivota. Iltaisin kun mies tulee kotiin hän ottaa tytön hoitoonsa, jotta minä saan järjestää paikkoja päivän jäljiltä ja viikata ne aamulla pestyt pyykit narulta.

Eräs ystäväni vastikään valitti ettei hänen miehensä osallistu kotitöihin eikä edes heidän alle vuodenikäisen vauvan hoitoon muuten kuin pitämällä lasta sylissä. Mies ei kuulemma ollut vaihtanut vaippojakaan kuin kerran. Aluksi kauhistelin tätä ja tuumin etten ikinä itse suostuisi tuollaiseen. Samanlaisia kohtaloita luin netin keskustelupalstoilta ja ihmettelin että miten tuollaisiin tilanteisiin on edes ajauduttu. Kunnes sitten vierailin ystäväni luona ja tajusin mistä tämä johtuu. Mies kyllä leikki lapsen kanssa ja näytti tekevän sitä mielellään kunnes vaimo tuli paikalle ja otti lapsen tuumien että nyt tällä taitaa olla nälkä ja vei lapsen syömään. Hetken kuluttua hän palasi kylläisen vauvan kanssa (kyseessä oli muuten täysin pulloruokittu vauva) ja tuumi vaihtaneensa vaipankin samalla. Siis mitä? Isää ei pyydetty millään tavalla osallistumaan, vaan oikeastaan päinvastoin hänelle ei edes annettu siihen mahdollisuutta.

Minun on kyllä oman mieheni puolustukseksi sanottava että hän osallistuu ihailtavan paljon sekä kotitöihin että vauvanhoitoon. Hän on se joka useimmin laittaa ruokaa ja vaihtaa vaipatkin paljon useammin kuin minä jos siis molemmat olemme kotona. Iltaisin kun hän tulee kotiin usein miten annan tytön hänelle ja kehotan hoitamaan niin että minä saan hiukan edes omaa aikaa ilman jatkuvaa tytön käytettävissä oloa. Käytännössä tämä miehen aktiivinen vauvanhoito tarkoittaa vartti tunnin naurua ja laulua ja sen jälkeen kahden nukkuvan ihmisen tyytyväistä tuhinaa sillä aikaa kun minä jynssään päivällispannuja ja kerään likaisia vaatteita ja harsoja ympäri kämppää ja nautin siitä ettei minun tarvitse olla koko ajan käytettävissä ja valmiina vauvan varalta, tuntien kuitenkin pientä huonoa omaatuntoa että tarvitsen omaa aikaa omasta lapsestani. Pienen tuttavapiirissä tehdyn kyselykierroksen jälkeen tämä on aika yleinen kuvio vauvaperheissä. Siis miksihän ne kotityöt sitten jakautuvat näin ja kumpikohan tässä sitä omaa laatuaikaa oikein saikaan...

2 kommenttia:

  1. Niin, turha sitä on tasa-arvon perään itkeä, jos ei anna miehelle edes mahdollisuutta tehdä mitään... luulen, että tuo on aika yleinen kuvio, että "anna minä teen, kun et sä kuitenkaan osaa". Meilläkin tietyissä jutuissa huomaan, että hoidan ne aina kun ajattelen ettei mies kuitenkaan tiedä... mutta yritän tietoisesti päästä tästä kuviosta pois niin paljon kuin mahdollista. ja vaippojen vaihdot ja pullosta syöttämiset hoitaa mies ihna yhtä hyvin kuin minäkin! Niin ja onneksi meillä mies tosiaan myös on perheen kokki :D

    Sun pitäisi vaan silloin illalla istua sohvalle ja lukea kirjaa ja jättää ne harsot sinne missä ne on :) Mutta tiedän että ei se ole niin helppoa.

    VastaaPoista
  2. Meillä on kanssa se ihana juttu, että mies osallistuu tosi paljon kotitöihin ja vauvan hoitoon. Silloin aluksi huomasin, että olin helposti neuvomassa miten se vaippa vaihdetaan, vaikkei itsellä ollut siitä yhtään sen enempää kokemusta kuin miehellä. Onneksi huomasin sen itse ja älysin lopettaa.

    Tosiaan monet isät jotka eivät osallistu vauvan hoitoon ovat varmaan sellaisissa perheissä, joissa vaimo ei anna osallistua. Vaikka tiedän kyllä pari sellaistakin isää, jotka eivät edes halua osallistua.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...