maanantai 15. joulukuuta 2008

Meidän perheestä tulee hetkeksi ulkosuomalainen. Muutamme kevääksi Ruotsiin Sundsvall-Härnösand akselille V:n töiden perässä ja minä jatkan kotiäiteilyä. Toistaiseksi puhutaan kolmen kuukauden komennuksesta, mutta saa nähdä kuinka kauan loppujen lopuksi viivymme. Kodin pidämme kuitenkin yhä täällä Oulussa. V:n pitäisi olla töissä tammikuun 12. päivä ja nythän on viikon tutustumiskeikalla katsomassa paikkoja ja listaamassa tarvittavaa kalustoa. Toivottavasti myös asuntomme selviää reissun aikana. Oikeastaan aika jännä, miten työnantajasta on suorastaan positiivista, että työntekijä ottaa koko perheensä mukaan ja asuntokin hankitaan sitä silmälläpitäen. Kai nykyään ajatellaan, että työntekijä sitoutuu töihinsä paremmin ja jaksaa pitemmän päälle paremmin kun perhe on paikalla, eikä tarvi ikävöidä ja murehtia matkustamisia.

Paljon on asioita jotka tarvitsee selvittää ennen lähtöä. Pitäisi hankkia erilaiset pankkikortit, tarkistaa vakuutusten voimassaolo, muuttaa mahdollisimman moni lasku suoraan nettiin tulevaksi ja miettiä mitä posteja kannattaa siirtää ja mitä keskeyttää matkan ajaksi, yms. Pakkaaminen suorastaan hirvittää kun lapselle täytyy olla rattaat (jos nyt olisin ostamassa vaunuja valitsisin kyllä ihan erit kuin mitkä meillä on ihan jo siksi että nuo vievät niin pirun paljon tilaa autossa), sänky ja kassillinen muuta tavaraa, jos yksi edes riittää. Kovasti tekisi mieli ottaa mukaan myös polkupyörät ja sukset, mutta ne täytyy kyllä jättää suosiolla kotiin.

Ihanaa kuitenkin pitkästä aikaa päästä taas pois Suomesta hieman pidemmäksi aikaa ja opetella viimein kunnolla ruotsinkieli. Olen jo ottanut selvää vauvauinneista ja tarkoitus olisi lähettää viestiä josko pääsisimme mukaan ja muutenkin olen ajatellut että yritämme jatkaa harrastuksia ja tavata muitakin äitejä ja lapsia jos vain jostain löydämme ryhmiä. Ne olisivat varmasti paras paikka kielenkin opsikeluun. Viimeisistäkin ruotsin tunneista on aikaa jo monta vuotta, enkä ole koskaan käyttänyt kieltä kuin ostoksilla tai ruokaa tilatessa, joten petrattavaa on, mutta uskon että sieltä jostain se kieli kyllä löytyy kunhan vain saan suuni auki. Olen kyllä suunnattoman ylpeä miehestäni joka puolitoista vuotta valmistumisen jälkeen oltuaan yhtä pitkään vakituisessa työssä saa erittäin mielenkiintoisen erikoiskeikan ulkomailta, kun samaan aikaan samassa firmassa työskenteleville entisille luokkakavereille jaetaan lomautuslappuja.

1 kommentti:

  1. Vai tänne meille päin olette tulossa (vaikkei ihan samoille kulmille :)! Hieno juttu, onnea työkeikasta! Kannattaa tosiaan heti vaan avata suunsa ja alkaa käyttää kieltä, kyllä se siitä alkaa sujumaan! Neuvolaan kannattaa myös olla sitten heti yhteydessä, sieltä varmaan annetaan teille aika vuositarkastukseen ja ties vaikka siellä olisi jotain mammaryhmiäkin tarjolla?

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...