perjantai 16. tammikuuta 2009

Kaupankäyntiä osa kaksi

Tuli tarve ostaa Amandalle puuroa ja niinpä tutustuimme hieman tarkemmin vauvanruokahyllyihin. Ensinäkin olisimme ostaneet ihan tavallisia puurohiutaleita, mutta jostain syystä tässä kaupungin suurimmassa supermarketissa ei ollut saatavilla kuin kaurahiutaleita. Niitä kyllä löytyi kymmenessä eri muodossa, mutta olisin kaivannut neljän viljan puuroa. Siirryimme siis vauvanruokahyllyille etsimään moniviljavaihtoehtoa. Periaatteessa vaihtoehdot ovat ihan samat kuin suomessa: Bonaa, Hipp:iä ja Semperiä eri ikäisille lapsille. Kiinnitimme vain huomiota miten ikäsuositusmerkinnät poikkesivat totuttuihin. Valikoimissa oli useampaa sosetta alkaen 3kk, useita puuroja alkaen 4kk ja kaiken lisäksi paketteja joissa luki ruotsiksi från 4 månads ja heti alla suomeksi alkaen 5kk. Onko suomalaislapsi valmis syömään puuro vasta kuukautta myöhemmin kuin ruotsalaislapsi. Neuvolaoppaassa kiellettiin antamasta vauvalle ensimmäisen vuoden aikana mitään muuta juotavaa kuin maitoa ja ainoastaan helteillä lusikallisia vettä. Täällä ylähyllyltä löytyi valikoima erilaisia mehuja alkaen 4kk ja ihan niissä samoissa Semperin ja Bonan purkeissa. Kehittyykö suomalaislapsen elimistö todellakin näin paljon hitaammin, vai neuvotaanko meitä pitämään lapsen ruokavalio mahdollisimman pitkään mahdollisimman yksinkertaisena ihan vain kaiken varalta? Suositukset ovat tietysti vain suosituksia, mutta herätti silti miettimään.

7 kommenttia:

  1. Niinpä, sitä voi tosiaankin miettiä... Suomessahan on kai jonkinlainen suositus imettää vuoden vanhaksi, täällä 6kk ja siitä eteenpäin oman mielen mukaan (ts. ihan ok jos imetät, ihan ok jos et). Eli lähtökohtaisestikin suhtaudutaan erilailla, jolloin tietysti johtopäätöksetkin on erilaiset... esim vettä tosiaan on ihan ok antaa vauvalle, ja periaatteessa 4kk eteenpäin annetaan soseita. Suomessa on paljon enemmän ajattelua, että pelkällä äidinmaidolla pitäisi mennä 6kk asti.

    Onpa hauskaa lukea vastamuuttaneen silmin näitä juttuja, kivoja huomiota!

    VastaaPoista
  2. Olipa mielenkiintoisia juttuja ja eroja. Tuli vaan mieleen, että Suomessahan ainakin hammaslääkärit suosittelevat, ettei mehuja juotettaisi lapselle ollenkaan vaan vettä ja maitoa. Kuinka usein se käytännössä sitten toteutuu, niin se on eri juttu.

    Varmaan on molemmissa maissa asioita silti tutkittu ja niiden perusteella noi suositukset on varmaan "annettu". Ois kyllä kiva ihan oikeasti tietää vastaukset kysymyksiisi.

    VastaaPoista
  3. Tai sitten muualla on markkinointikoneistot tehokkaampia, ja siellä on ihmiset saatu uskomaan, että 4 kuukauden ikäinen ei vain voi elää ilman mehuja? Koska noin pikaisesti ajateltunahan luonto on hoitanut homman niin, että yleensä se juomapuoli tulee äiskästä ja riittää ainoaksi ravinnoksikin melko pitkään. Mutta sehän on kovin kurjaa lasten ruokia valmistaville yrityksille, kun mitäs ne vanhemmat sitten ostaisivat?

    VastaaPoista
  4. Aika harva täällä mitään mehuja alle 8kk vanhalle silti ostaa, Toisaalta Suomessa vauvaruoat on todella halpoja, eli Suomessa kyllä rohkaistaan sillä tavoin jo aikaisin siirtymään purkkiruokiin. Jopa vain kolmasosa hinnasta Ruotsin hintoihin verrattuna.

    Vielä muuten täällä on todella huonot puurovalikoimat vähän isommalle lapselle, ja purkkipuuroja ei ole oikeastaan ollenkaan.

    VastaaPoista
  5. kiintoisia huomioita. ja kuitenkin ollaan naapurimaita pohjolassa. mitenköhän suuriksi erot kasvavat kun mennään kauemmaksi? keskustelinkin juuri miehen serkun kanssa etiopialaisesta lastenhoidosta ja eroista suomessa ja etiopiassa. eroja on hurjasti ja ne ovat hurjia.

    meillä ainakin yritetään selvitä mahdollisimman vähällä sokerilla mahdollisimman pitkään. ei karkkia, mehuja, pullaa... sokeria vain vähän kiisseleissä ja marjapuurossa. katsotaan kuinka kauan onnistuu. mummo on kysellyt jo vuoden, että koska saa ostaa toivolle pillimehua.

    VastaaPoista
  6. Luin vastikään jutun jossa kerrottiin että suomessa ostetaan ja syötetään suhteessa eniten maailmassa valmiita vauvanruokia. Taisi olla Piltin jukaisu jossa näin kerrottiin ja samassa mainittiin kyllä kuinka iso osa esim. hedelmäsoseista menee aikuisten suuhun. Toiseksi äidinmaidonkorvikkeita Suomessa saa millään lailla mainostaa, mutta kuitenkin kaupoista löytyy paljon mittavammat valikoimat niitäkin kuin mitä täältä Ruotsissa. Eli kyllä minäkin epäilen noiden markkinamiesten voimia ja terveysviranomaisten yritystä hallita niitä syyksi näihin eroihin. Amanda on kyllä saanut maistaa pullaa ja hiukan mehuakin, mutta vain harvoin ja hallitusti. Meillä yritetään pitää herkkujen kanssa tiukkaa linjaa, ainakin lapsella...

    VastaaPoista
  7. Luin vastikään jutun jossa kerrottiin että suomessa ostetaan ja syötetään suhteessa eniten maailmassa valmiita vauvanruokia. Taisi olla Piltin jukaisu jossa näin kerrottiin ja samassa mainittiin kyllä kuinka iso osa esim. hedelmäsoseista menee aikuisten suuhun. Toiseksi äidinmaidonkorvikkeita Suomessa saa millään lailla mainostaa, mutta kuitenkin kaupoista löytyy paljon mittavammat valikoimat niitäkin kuin mitä täältä Ruotsissa. Eli kyllä minäkin epäilen noiden markkinamiesten voimia ja terveysviranomaisten yritystä hallita niitä syyksi näihin eroihin. Amanda on kyllä saanut maistaa pullaa ja hiukan mehuakin, mutta vain harvoin ja hallitusti. Meillä yritetään pitää herkkujen kanssa tiukkaa linjaa, ainakin lapsella...

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...