maanantai 27. heinäkuuta 2009

Ilmiö nimeltä Harry Potter

Kun minä oli ylä-astella, ja ehkä vielä lukiossakin, suomen kielen tunneilla käytiin säännöllisesti kerran vuodessa keskustelu, kuinka kirjallisuus tulee katoamaan seuraavien vuosikymmenien aikana kokonaa ja jo paljon aiemmin paperinen kirja tullaan syrjäyttämään jonkinlaisella elektronisella laitteella. Ihan oppikirjoissamme maalailtiin kuvia kuinka kukaan ei ole enää kiinnostunut lukemisesta ja ihmiset vain katsovat elokuvia ja nekin harvat jotka lukevat tekevät sen internetissä. Ei olisi voinut pahemmin pieleen mennä, vai mitä olette mieltä siitä kuinka itseasiassa aika naivistinenkin nuorten kirjasarja saa koko maailman sekaisin joka kerta kun uusi kirja on julkaistu ja jonka filmatisointien ensi-illoissa reippaasti alaikäiset nuoret kertovat kuinka paljon parempi se alkuperäinen kirja oli kuin mitä elokuva.

Kävimme siis vielä viimeisenä iltana ennen Amandan paluuta kotiin elokuvissa. Vaikka ensi-illasta oli jo viikko ja kyseessä ihan tavallinen torstai, sai valita peräti seitsemän näytöksen välillä ja sali oli melkoisen täynnä. Ja pakko myöntää kirja on kyllä paljon parempi kuin elokuva ja varsinkin jos kirja on lukematta voi elokuvaa olla aika vaikea seurata, mutta loistava se silti oli.

Ja niin. Seuraavana iltapäivänä kotiin saapui pieni iloinen tyttö jolla oli kovasti hauskaa, niin että sunnuntai aamuna oli ihan pakko soittaa papalle, kun heräsi kesken unien kyselemään häntä.

1 kommentti:

  1. Juurikin tänään olisi tarkoitus mennä katsomaan. Kirja on jo luettu :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...