sunnuntai 14. marraskuuta 2010

Hyvää isänpäivää!

Meillä viettiin isänpäivää tänä vuonna melkoisen raukeissa merkeissä. Nukuttiin pitkään, penkkiurheiltiin ja käytiin illalla pitkällä lenkillä. Me tosin aloitimme Amandan kanssa aamun reippaasti ja leivoimme jo ennen seitsemää "keijukakkuja" eli vadelmacupcakeja. Tuohon aikaan aamusta jos huomaa jonkin ainesosan puuttuvan kaapista, saa olla aika luova. Kuorrutukseksi ajattelemani kerma oli päässyt ylittämään parasta ennen päiväyksen kahdella päivällä ja jumittui purkkiin. Onneksi kaapista löytyi purkki rahkaa ja mansikanmakuista tomusokeria. Sokeriaamiaisen jälkeen vetäydyin takaisin sänkyyn lukemaan, ihanaa kun tyttö on jo niin iso, että tuo taas onnistuu. 

Aamun lastenohjelmista pisti silmään Katti Matikaisen feministinen pläjäys. Olen pitänyt tuosta lasten ohjelmasta jo ennen tyttöä. Tämän päiväinen jakso oli erityisen oivaltava, varsinkin kun olen kyseisestä aiheesta keskustellut tällä viikolla enemmänkin. Jakson sattuminen juuri isänpäivälle oli nappi osuma. Jakson voi katsoa täältä jos jäi näkemättä. Meiltä löytyy kaksi pritaria ja olen siitä ylpeä. Tästä saa kyllä kiittää sekä minun isääni (minun kohdallani) että tyttöni isää. Meitä on kannustetu kokeilemaan "miehisempiäkin" juttuja ja meillä näkeekin aika usein työllä yhtä aikaaprinsessakruunun ja remonttimiehen työkaluvyön tai leikessä vauvaa pyydetään odottaa hetki, kun "minun pitää ensin rakentaa sinulle sänky kulta, kunhan löydän nauloja ja sitten pääset nukkumaan ja minä laulan sinulle unilaulun". Olen ylpeä miehestäni, joka täysin luontevasti vie tytön ensin autokorjaamolle viemään auton huoltoon ja sen jälkeen suuntaa yhdessä kampaajalle.

Lahjaksi isä sai tänä vuonna musiikkia:








Ihan erityylisiä levyjä, mutta jostain syystä molemmat ovat syksyn mittaan soineet ahkerasti päässä radiosoittojen myötä. Suosittelen kokeilemaan! Amanda oli askarrellut päiväkodisa hienon vaaleanpunasilmäisen hauen, joka kyllä sopi hienosti kalastusta harrastan isän lipaston päälle, siihen unohtuneiden uistinten viereen.

Viikonloppu on mennyt melko tiukasti penkkiurheillen. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun emme ole paikan päällä Levillä seuraamassa pujottelun maailmancupia ja täytyy sanoa että pikkuisen harmittaa. Lauantaina tekivät mm- debyytin kaksi oman seuran tyttöä ja sunnuntainakin juniorikisoista tuttuja poikia. Tv- kamerasta toisaalta kyllä näkee tiettyjä juttuja paljon paremmin kuin katsomosta, mutta omalla sohvalla ei pääse ihan samaan tunnelmaan.

Penkkiurheilun jälkeen lähdimme lenkille. Kävimme etsimässä yhtä geokätköä läheiseltä uimarannalta, jota olemme koittaneet löytää jo kesällä ensimmäisen kerran. Kesällä ongelmana oli ympärillä pörräävät uimarit ja rantalentopalloilijat, joten etsinnät täytyi jättää vähiin. Ihan hiljaista rannalla ei ollut nytkään, vaan jatkuvana nauhana paikalle saapui talviuimareita. Pahiten kuitenkin haittasi pimeys ja kun taskulamppua ei sattunut mukaan, täytyy käydä kokeilemassa vielä kolmannenkin kerran joku päivä. Höh!

Löhöilypäivään ei oikein tuntunut sopivan ulkona syöminen, joten V valmisti herkullista lihapataa kuin suoraan Strömsöstä. Jääkaapissa odottaa itse tehty guacamole ja illaksi on varattuna hyvä elokuva, kunhan tyttö on nukkumassa. Kaapissa odottaa myös purkki glögiä ja tv- tason päälle on sytytetty joukko kynttilöitä. Oikein hyvää isänpäivää, erityisesti pritarien isille! :)










2 kommenttia:

  1. Mä oon nyt vissiin tosi tyhmä mut pritari????

    VastaaPoista
  2. Etkä oo, tosta linkin videosta asia olisi selvinnyt:) Pritari on prinsessan ja ritarin yhdistelmä, eli tyttö joka tarvittaessa tai halutessaan vetää haarniskan röyhelöiden päälle eikä kangistu sukupuolensa mukaisiin rooleihin.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...