torstai 9. joulukuuta 2010

kisuähky

Se oli tosi söpö pienenä kuvana pinnin reunassa, minulla oli itsellänikin sellainen ollessani lapsi. Se oli ihan kiva, kun joku toi lahjaksi sukkahousut joissa oli sen kuva nilkoissa. Se oli ihan ok kun joku toi pienen meikkipussukan ja käsipeilin jota se koristi. Se alkoi hiukan nyppiä kun joku toi lahjaksi sen talon ja pari sen kaveria. Se alkoi  tympiä kun vaatekaappiin ilmestyi muutamat alusvaatteet ja sukat sekä trikoopaita sen kuvalla varustettuna. En voi sietää sitä enää, kun sen kuva löytyy ihan kaikkialta tossuista nenäliinoihin. Olkoon vain pieni söpö kissa, mutta silti. Siis mikä SE? No Hello Kitty!

Keskusteltiinpa meillä sitten uuden maton, auton, kenkien tai purukumin ostosta, kuuluu pienen tytön ääni: Minä haluan vaaleanpunaisen Hello Kittyn! Äiti alkaa nähdä punaista samoin tein ja isä pyörittää päätään. Luojan kiitos meillä ei näy sellaisia kanavia, että kyseistä kisua voisi katsoa televisiosta ja dvd-levytkin olemme jättäneet onnistuneesti kauppaan. Sen sijaan vaatteita, pinnejä, yhdet nukenrattaat, magneettipaperinukke, radio-ohjattava juna ja talo, niin ja paketti nenäliinoja, meille on jo pesiytynyt. Toki osa noista on ihan itse ostettuja ja valittuja, mutta silti minulla alkaa pursuta ulos korvista. Lapsi lukee lelulehteä ja haluaa Hello Kitty- tietokoneen, Hello Kitty- nukenvaunut, Hello Kitty- sitä ja Hello Kitty- tätä. Jo ihan tavallisessa suomalaisessa supermarketissa voisi ostaa lähes kaikkea tuon otuksen kuvalla varustettuna, ulkomailta olemme kuulleet lukemattomia kauhujuttuja. Lapsi haluaa vaikka kissan hiekkaa, jos siinä on Hello Kittyn kuva, siitä huolimatta ettei meillä ole kissaa, eikä hän sillä mitään tekisi.

Erään ystäväni kanssa kävimme asiasta ihan isommin keskustelua. Joo, onhan se ihan söpö ja harmiton hahmo, vai onko sittenkään. Feministi minussa nostaa päätään, kun pikkutytöille pakkosyötetään vaaleanpunaisen erisävyissä kylpevää kimeä-äänistä ylisöpöä hahmoa. Hahmon ylikaupallisuus ärsyttää minua eniten. Miksi en voi valita edes wc- paperia, ilman että tuo hahmo tuijottaa minua hyllystä? Kaveri kertoi löytäneensä kyseisen hahmon jopa tampoonihyllystä, ei tosin Suomessa. Molempia meitä myös häiritsee kyseisen hahmon esiintyminen miestenlehdissä. Eniten meitä kuitenkin mietitytti se, voiko vanhempi yksiselitteisesti vain kieltää kyseisen hahmon (tai miksei jonkin muunkin hahmon) kotona esiintymisen? Voinko systemaattisesti kieltäytyä ostamasta mitään missä tuon otuksen kuva esiintyy? Toki vanhempi päättää mitä ostetaan, mutta jos lapsi tarvitsee uuden paidan ja hän ehdottomasti haluaa sen vaaleanpunaisen kissakuvallisen ja äiti taas saman mallisen mutta vihreän kuviottoman, kummalla on oikeus päätää? Tai jos lapselle on luvattu ostaa uusi palapeli, pitääkö minun ostaa se hänen ehdottamansa vaaleanpunainen, vai saanko sanoa ei, ja ostaa sen maatilakuvioisen ja antaa lapsen mököttää?

6 kommenttia:

  1. A I V A N !

    En tiedä mistä saisin suurennettua fonttia, jotta voisin selkeämmin ilmaista kuinka S A M A A M I E L T Ä olen kanssasi!

    Sanasta sanaan olisin voinut kirjoittaa tuon tekstin. Ja juuri nyt olen siinä tilanteessa (kun talossamme ei vielä ole ainoatakaan hellokittyasiaa), että mietin, VOINKO minä estää, kieltää, kontrolloida tätä maailmaa ja lapseni elämää niin paljon, etten sitä myöskään tähän taloon antaisi tulla. Tottakai voisin hellokissan kieltää, mutta jos sillä pahoittaisin toisen mielen, tuntuisiko kieltokaan enää niin tarpeelliselta? Onhan se ihan h a r m i t o n kissa.. (vai onko sittenkään, nimenomaan..)

    Uskomattominta ja kauheinta on se, että jos jollekin lapsukaiselle antaisi ihanan suloisen valkoisen/vaaleanpunaisen kissajutun, se ei todennäköisesti kelpaisi, jos se ei olisi Se Kissa.

    VastaaPoista
  2. Allekirjoitan. Tähän päivään mennessä talouteemme ei ole ilmestynyt kuin yksi Hello Kitty-juttu. Karkkipurkki, jossa lapsen mielestä on kuulia (ei syö karkkia)ja joka on vain kisu. Kaupassa tyttö kyllä huomaa kissan, mutta kun emme ole reagoinet asiaan kuin "joo, niin on"-sanoilla, ei kisua ole kotiin haluttu.

    Kauhulla odotan joulua. Ei kai se kissa nyt valtaa kotiamme ja ennen kaikkea lapsen vielä kaupallistumatonta mieltä!? Lahjoja muillekin lapsille ostaessani pyrin välttämään ylikaupallistuneita hahmoja kuten muumit, Puh, Salama McQueen...

    VastaaPoista
  3. Mukava kuulla etten ole ainoa. Lähipiirissäni kun on jopa äiti joka vaikka tapetoisi oman makuuhuoneensa kisun kuvilla, joten ymmärrystä ei löydy yhtään. Lahjoinahan nuo meillekin alkoivat ilmestyä ja nyt melkein kolmevuotiaana päiväkoti ja pari kaveria osaavat jo kertoa lapsellekin mikä on in. Vauvaikäisen kanssa oli paljon helpompaa tässä suhteessa.

    VastaaPoista
  4. Niin samaa mieltä. Hello Kitty on ehkä kaikkein ärsyttävin tuote ikinä, mikä on lapsille tehty. Ei ärsytä Muumit-Autot-Starwarsit-Nallepuhit eikä mitkään muut. Ei ärsytä nyt, eikä ole ikinä ärsyttänyt. Mutta Hello Kittyt kyllä. Ja PALJON.

    Ihan eilen juuri sanoin miehelle kun oltiin lelulahjaostoksilla, että meillä ei onneksi yhtään hookoota ole eikä myöskään tule. Toivo on onneksi poika, joka ei varmaankaan sitä halua. Noh, ei ole vielä halunnut tai pyytänyt mitään muutakaan. Mies on sitä mieltä, että josjakun Tyyne jossain vaiheessa osaa hookoota pyytää, minä siihen suostun. Mutta EI. En suostu. Lapsi mököttäköön. Vanhempien tärkein tehtävä on tuottaa lapselle turvallisia pettymyksiä. Ja hookoon jättäminen kaupan hyllylle on juurikin sitä.

    VastaaPoista
  5. No entäs ne susupetsit tai mitä ihmettä ne onkaan? Tai petshopit? Mä itse asiassa kestän hello kittyn paremmin kun nämä mitä kummallisemmat oliot mitä alkaa lapsen kavereilla olemaan. Tuntuu että kaupallisuus ylipäänsä tunkee joka tuutista niin että oksettaa.

    VastaaPoista
  6. Hmm.. noihin asti meillä ei ole vielä päästy. Piti ihan googlettaa mitä nuo petshopit ovat, zhuzhupets-mainoksia olen kyllä nähnyt. Muumit ei ärsytä, ei nalle puh, eikä moni muukaan. Ehkä minua ärsyttää nimenomaan tuon hahmon ylityttömäisyys ja tuo ettei sitä yksinkertaisesti voi ohittaa. Toki myös nalle puhia ja muumeja saa todella laajana valikoimana, mutta jostain syystä ne ei ärsytä yhtä paljoa. Tosin ei meillä niitäkään isommin suosita lastenhuoneen ulkopuolella. Ehkä minua ärsyttää vain lapsen hokemat.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...