maanantai 13. joulukuuta 2010

Pitsimatto

Uusimpana käsityönä meidän uusi matto. Ohjetta ei varsinaisesti ole, vaan virkkasin kuvan perusteella, purin ja virkkasin uudelleen, kunnes tuli hyvä. Materiaalina on trikookude, jota meni noin neljä kiloa. Ihana virkattava kun valmistuu niin nopeasti, mutta loppuvaiheessa melkoisen raskas ja kuuma sylissä pidettävä. Niinpä se lojui lattialla jo puolessa välissä valmistumista ja minä olen istunut monta iltaa lattialla pyörien maton ympärillä :) Ihana siitä tuli, juuri sellainen kuin mitä meidän olohuone kaipasikin. Amanda esittikin heti toiveen, että tekisin hänen huoneeseen samanlaisen. Taidan kuitenkin odottaa vuoden vaihteen yli ja ehkä teen hiukan pienemmän hänelle. Tämän maton halkaisija on nimittäin 170 senttiä.

torstai 9. joulukuuta 2010

kisuähky

Se oli tosi söpö pienenä kuvana pinnin reunassa, minulla oli itsellänikin sellainen ollessani lapsi. Se oli ihan kiva, kun joku toi lahjaksi sukkahousut joissa oli sen kuva nilkoissa. Se oli ihan ok kun joku toi pienen meikkipussukan ja käsipeilin jota se koristi. Se alkoi hiukan nyppiä kun joku toi lahjaksi sen talon ja pari sen kaveria. Se alkoi  tympiä kun vaatekaappiin ilmestyi muutamat alusvaatteet ja sukat sekä trikoopaita sen kuvalla varustettuna. En voi sietää sitä enää, kun sen kuva löytyy ihan kaikkialta tossuista nenäliinoihin. Olkoon vain pieni söpö kissa, mutta silti. Siis mikä SE? No Hello Kitty!

Keskusteltiinpa meillä sitten uuden maton, auton, kenkien tai purukumin ostosta, kuuluu pienen tytön ääni: Minä haluan vaaleanpunaisen Hello Kittyn! Äiti alkaa nähdä punaista samoin tein ja isä pyörittää päätään. Luojan kiitos meillä ei näy sellaisia kanavia, että kyseistä kisua voisi katsoa televisiosta ja dvd-levytkin olemme jättäneet onnistuneesti kauppaan. Sen sijaan vaatteita, pinnejä, yhdet nukenrattaat, magneettipaperinukke, radio-ohjattava juna ja talo, niin ja paketti nenäliinoja, meille on jo pesiytynyt. Toki osa noista on ihan itse ostettuja ja valittuja, mutta silti minulla alkaa pursuta ulos korvista. Lapsi lukee lelulehteä ja haluaa Hello Kitty- tietokoneen, Hello Kitty- nukenvaunut, Hello Kitty- sitä ja Hello Kitty- tätä. Jo ihan tavallisessa suomalaisessa supermarketissa voisi ostaa lähes kaikkea tuon otuksen kuvalla varustettuna, ulkomailta olemme kuulleet lukemattomia kauhujuttuja. Lapsi haluaa vaikka kissan hiekkaa, jos siinä on Hello Kittyn kuva, siitä huolimatta ettei meillä ole kissaa, eikä hän sillä mitään tekisi.

Erään ystäväni kanssa kävimme asiasta ihan isommin keskustelua. Joo, onhan se ihan söpö ja harmiton hahmo, vai onko sittenkään. Feministi minussa nostaa päätään, kun pikkutytöille pakkosyötetään vaaleanpunaisen erisävyissä kylpevää kimeä-äänistä ylisöpöä hahmoa. Hahmon ylikaupallisuus ärsyttää minua eniten. Miksi en voi valita edes wc- paperia, ilman että tuo hahmo tuijottaa minua hyllystä? Kaveri kertoi löytäneensä kyseisen hahmon jopa tampoonihyllystä, ei tosin Suomessa. Molempia meitä myös häiritsee kyseisen hahmon esiintyminen miestenlehdissä. Eniten meitä kuitenkin mietitytti se, voiko vanhempi yksiselitteisesti vain kieltää kyseisen hahmon (tai miksei jonkin muunkin hahmon) kotona esiintymisen? Voinko systemaattisesti kieltäytyä ostamasta mitään missä tuon otuksen kuva esiintyy? Toki vanhempi päättää mitä ostetaan, mutta jos lapsi tarvitsee uuden paidan ja hän ehdottomasti haluaa sen vaaleanpunaisen kissakuvallisen ja äiti taas saman mallisen mutta vihreän kuviottoman, kummalla on oikeus päätää? Tai jos lapselle on luvattu ostaa uusi palapeli, pitääkö minun ostaa se hänen ehdottamansa vaaleanpunainen, vai saanko sanoa ei, ja ostaa sen maatilakuvioisen ja antaa lapsen mököttää?

perjantai 3. joulukuuta 2010

Kirje Joulupukille

Eilen illalla kirjoitimme Joulupukille. Aiempina jouluina joulupukki on ollut ihan vieras hahmo, viime vuonna lahjat toi tytön mielestä Joulupukin kissa ja lahjat ostettiin hänen läsnäollessaan ilman että hän tajusi mitään. Tänä vuonna saa olla huomattavasti tarkempi ja salaisempi. Lahjatoiveita tytöllä on yksi yli muiden: MUUMITALO!


Harkinnan jälkeen listalle pääsivät myös nämä vaunut. Kavereiden samanlaisia on ihasteltu jo pitkään, varsinkin sitä ominaisuutta, että ne saa viedä ulos, toisin kuin nykyisiä pikkuruisia rimpuloita sateenvarjorattaita, jotka eivät ulkokäyttöä sietäisi.



Lisäksi listalle pääsivät sukset ja vaaleanpunainen radio omaan huoneeseen. Luulenpa että lahjasäkistä tulee löytymään myös jotain näistä:


Sekä jotain tällaista:


Äidin joululahjatoiveita jos kysyttäisiin, voisin toivoa jotain näistä:



 Nuo Vitriinit on todella ihania ja olen jo pidemmän aikaa niitä kaupoissa ihastellut. Kauniita ja yksikertaisia ihan jo sellaisenaan. Vielä kauniimpia ja ihanampia jos niiden sisälle laittaa vaikka jotain arkista kuten nappeja tai lankarullan. Kaikkein kaunein kun sisälle piilottaa jonkin ihanan korun.


 Olen riippuvainen radiosta. Esimerkiksi töiden teosta ei tule yhtään mitään ilman radiota. Syksyn aikana on tullut haettua parasta vaihtoehtoa nettiradion (eli tietokoneen surkeiden kaiuttimie jotka kaikuvat) ja kahden rätisevän pöytäradion joukosta, kun ei kaapelimahdollisuutta töissä ole. Nuo PALit olisi kyllä todella mahtavia. Tosin en tiedä veisinkö sen töihin vai pitäisinkö kotona. Vai olisiko tuo vaaleanpunainen se, mitä Amanda etsii? 

 
Olen todella huono ostamaan tuoksuja, edes itselleni. Tämä pullo kuitenkin herätti huomioni pakkauksellaan, joten kävin haistelemassa. Pakkasu on kuin koru tai kaunis sisustusesine ja tuoksukin miellyttää kovasti.
 
Hyvä kirja ja suklaa on kuitenkin ne tärkeimmät lahjat, joita joka vuosi odotan. Joulu tulee siitä, kun saa käpertyä sohvan nurkkaan lukemaan konvehtirasian ja glögimukin kanssa. Mitä te toivoisitte joululahjaksi?

keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Pakkanen hellitti hieman, mutta kaunis kuura säilyi. Joulukuussa arkiaamun paras hetki on kävely puiston läpi. Seitsemän aikaan on vielä ihan pimeää ja vain muutamia muita on matkalla meidän lisäksemme. Pari rohkeaa sorsaa on nuokkumassa puron reunalla. Nurkan takaa alkaa heräävä kaupunki, mutta muutaman hetken verran voi katsella lumisia puita ja kuunnella rattaiden ääntä narisevaa lunta vasten. Kun vain voisi vielä vaihtaa rattaat kelkkaan, mutta hiekoitus estää sen.

Hyvää joulukuun ensimmäistä!
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...