tiistai 23. elokuuta 2011

Laskettu aika

Laskettu aika koitti tänään. Eilen kävin äitipolilla tutkittavana. Erittäin perusteellisten mittausten ja tutkimusten perusteella vauvalla on kaikki erinomaisen hyvin, mutta paikat ovat edelleen täysin kiinni, joten syntymää saa vielä odotella jokusen ajan. Ensi maanantaina on uusi aika, jolloin vauva sitten siimeistään hätistetään masusta. Tästä johtuen tämä päivä on ollut jotenkin kovin harmistunut. Olen kärsimätön ja harmistunut ja tavallaan jo valmiiksi pettynyt, ettei tämäkään synnytys käynnisty spontaanisti. Pessimistisen päivän kunniaksi saatte surkealaatuisia kuvia viimeaikaisista tekeleistäni. Onneksi tekeleet eivät sentään ole yhtä surkeita.

Amandalla en innostunut kokeilemaan villahousuja vaippoina, ja edelleen suhtaudun niihin epäilyksellä, mutta Pirtin Kehräämön ihana vihreä hahtuva houkutteli kuitenkin neulomaan ainakin kokeeksi. Ohje on Suuri Käsityölehdestä 2/2007. Hahtuvan neulonta vaati pientä opettelua, se kun on herkkä katkeamaan, mutta yllättäin neulominen tuntui todella ihanalta jopa kuumimmilla helteillä. Villa tosiaan myös viilentää.


Metsolan apila-kuosia löytyy meiltä kaikissa mahdollisissa väreissä, mutta vasta nyt jotain itse tehtyä. Potkuhoujen kaavat on piirretty kaupasta ostetuista ja koko on suunnilleen 56. Saa nähdä lähtevätkö nämä sairaalaan mukaan. Keltainen on kyllä ehdottomasti suosikkini Apilan värivaihtoehdoista ja koska kangasta jäi vielä reilusti, saa isosiskokin tästä varmasti jotain myöhemmin.


Tämä paita on tehty Ottobren Outo Otus- kaavalla, joka sopii hyvin tuolle pöllö- kuosille. Koko on noin 68, muistelisin, että Amandalla alkoi olla käyttöä ihan paidoille, eikä pelkästään bodeille siinä koossa. Kangas on Ikasyrilta.


Samasta kankaasta valmistui Amandalle tunikamekko. Kaava on muokattu paristakin Ottobren tunikakaavasta.


Marimekon Räsymatto- kankaasta ompelin päiväpeiton pinnasänkyyn. Amandan kohdalla pinnasänkyä käytettiin ensimmäisen kerran vasta reilun parinkuukauden iässä ja senkin jälkeen vain osan yötä, joten päiväpeitto saa toimia "pölysuojana" toistaiseksi. Peitolla on pituutta huomattavasti enemmän kuin kuva antaa ymmärtää, eli samalla peitolla pärjätään vielä sittenkin kun sänkyä pidennetään.


Isosisko sai samanlaisen päiväpeiton omasta toiveestaan. Eipä hänellä aiemmin ole oikeaa päiväpeittoa ollutkaan.


Muutama muu vielä odottaa kuvaamista. Kesän ja loman aikana on ollut valtavasti innostusta ommella, mutta kuvien ottaminen on jäänyt, kamera kun kulkee yleensä miehen mukana. Niistä lisää siis myöhemmin. Uusi takkitilauskin on vastaanotettu ja tarkoitus olisi ommella sekin vielä ennen ensi maanantaita.

4 kommenttia:

  1. Voi jännäää... nyt jo? Toivottavasti huomenna pessimismi jo väistyy ja vauvakin alkaa kolautella reittejään valmiiksi. Toivon kaikkea hyvää synnytykseen, kävi siinä sitten niin tai näin.

    VastaaPoista
  2. No, viikossa ehtii tapahtua vaikka mitä. Tai sitten ei. Siinä vaiheessa, kun itellä oli viikkoja 41+5 kasassa toisen kanssa ja lääkäri oli sitä mieltä että ei käynnistellä vieläkään niin meinasi itku päästä. Kolme tuntia sen jälkeen alkoi synnytys.

    Vuan kohtahan teilläkin on vauva kainalossa! Ja ihan pian se sitten on jo tommonen kaksivuotias niinku meillä (jai, tahtoisin vielä kolmannen...).

    VastaaPoista
  3. Tee villiksiin hyvä kevythuovutus haaruksiin, niin hyvää tulee! Niin, ja lanoliinia sulla varmaan onkin...

    Kyllä se lähtö voi uusijankin yllättää. Meillä nuorempi oli kovasti tulossa viikolta 24+ eteenpäin, mutta syntyi lopulta vasta 41 tasan. Jaksamisia viimeisiin päiviin!

    VastaaPoista
  4. Kiitoksia tsemppauksesta. Tänään on jo paljon parempi mieli. Toivon kovasti että vauva löytäisi tiensä itse ulos, mutta tosiaan lääkäritkin suhtautuvat käynnistymiseen melko pessimistisesti ja siksi käynnistys tai leikkaus tehdään "jo" 40+5.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...