keskiviikko 14. syyskuuta 2011

2 viikkoa

 Palko on jo kaksi viikkoa vanha. Terveydenhoitaja kävi kotikäynnillä ja totesi pojan kasvattaneen massaa jo puoli kiloa sairaalasta lähdön jälkeen. Ja minua kun huoletti riittääkö maito. Aika on kyllä kulunut tehokkaasti imettäessä, pojat ihan selvästi syövät enemmän ja kauemmin kuin tytöt, kuten minua etukäteen varoiteltiin.

Syysvauvan kanssa on ihanaa, kun ulos saa lähteä heti, eikä tarvi odottaa kahta viikkoa, painon nousua ja pakkasten laantumista, kuten aikoinaan esikoisen kanssa. Olemmekin ulkoilleet ja lenkkeilleet päivittäin, jos ei muualle, niin lähikauppaan. Esikoisen uhmakohtaukset ja jopa iltariehumiset, joita hän on harrastanut vastasyntyneestä asti, ovat kuin taikaiskusta kadonneet. Vauvaveljeä halitaan ja haluttaisiin hoitaa koko ajan ja tyttö onkin ottanut ihan kunniatehtäväkseen kantaa likavaipat roskikseen (joo, joka vaippaan kakkaavan vauvan kanssa ei jaksa kestoilla) ja harsot pyykkikoriin.Vauvalle lauletaan ja esitetään tanssiesityksiä. Mustasukkaisuutta ei ihme kyllä ole näkynyt, vaikka sitä etukäteen pelkäsin, vai liekkö vielä uutuuden viehätystä.
Kahteen viikkoon on myös mahtunut paljon opettelua ja hankaluuksia: minulla leikkaushaava vihottele, vatsa ei toimi kaikkien kipulääkkeiden syömisen johdosta ja lisäksi jouduin jo hakemaan antibioottikuurin rintatulehduksen vuoksi. Imetystä on saanut opetella, kotoa ei lähdetäkään ihan niin ex tempore kuin ennen ja Amandan vieminen aamulla päiväkotiin vaatii melkoisen aikaisin heräämistä, jotta ehtii kaiken ja tietysti pojalla on nälkä juuri kun pitäisi poistua ovesta.

Sitä tavallista vauva-arkea siis. Poika on kuin enkeli. Itkee todella vähän, useimpina öinä herätään vain pari kertaa syömään ja poika nukahtaa rinnalle. Osansa tekee varmasti jo sekin, että itse olen paljon rennompi vauvan kanssa ja luotan itseeni paljon enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Esikoisen kohdalla jokainen uusi ja erilainen juttu nostatti paniikin. Nyt osaa lukea vauvan eleitäkin jo paljon paremmin, nälän erottaa jo ennen itkua.


Päällystin vanhan äitiyspakkauksen makuupussin Marimekon Valpuri- kankaalla. Loistavat ohjeet päällystämiseen löytyi Ninnulta.

3 kommenttia:

  1. Voi mikä söpöliini! Tulee itsellekin vauvakuume... Ja vau mikä äippäpakkauksen makuupussi, jos se pikkukakkonen joskus meille tulee, niin täytyypä tuunata itsekin. :)

    Sanoisin silti omasta kokemuksesta, että ei ne kaikki pojat syö enemmän ja kauemmin... ;)

    VastaaPoista
  2. Tuo on ihanaa kangasta, kuolasin Marimekossa. Tosi retroisaa.

    VastaaPoista
  3. onpa nätti! tykkään! :) Eihän sitä tiedä vaikka itsekin vielä innostuisin väreistä ;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...