keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Juhannus













Mökkeilyä, vesisadetta, aurinkoa, paljaita varpaita, kumppareita, kalastusta, neulontaa, grillausta, saunontaa, uhmakohtauksia, rusakonpoikasia, trivial pursuitia, mustavalkokuvaamisen opettelua, rähjääntymistä, ukkosta, sääskiä ja keskiyön aurinko.

tiistai 14. kesäkuuta 2011

30+0

Huh huijaa, raskaus etenee hurjaa vauhtia. Enää kymmenen viikkoa laskettuun aikaa. Kävin tänään neuvolassa ja koska kesälomat painaa sielläkin päälle, sovittiin kaikki loput neuvolakäynnit kerralla. Eipä niitä kovin montaa tuntunut enää olevan. Hemoglobiini on noussut hienosti ja rautatapletteja voi pikkuhiljaa jättää pois. Sen sijaan verenpaine laskee samaa tahtia, joten edelleen heikottaa jos ei pidä varaansa. Olo on kuitenkin paljon paljon parempi. Palko on kääntynyt pää alaspäin ja vaikuttaa olevan ihan hyvin kuopissaan, vaikkei kiinnittynyt olekaan. Ensi kerraksi terveydenhoitaja kirjoittaa lähetteen äitiyspolille ultraan, jossa tutkitaan ja suunnitellaan synnytystä. Tuosta käynnistä on puhuttu ihan ensimmäisestä neuvolakäynnistä lähtien. Ihanaa että toiveeseeni on suhtauduttu vakavuudella ja minua on kuunneltu. Eihän se välttämättä mitään edes paljasta, mutta saan ainakin mielenrauhan. Sf- käyrä kulkee nätisti keskellä. Painoa on tullut reippaasti toistakymmentä kiloa, mutta terveydenhoitajan vakuutteluista, että niin pitääkin, huolimatta koitan olla ajattelematta koko asiaa. Vaatteet kiristää ja viime viikon bikinien metsästys oli suorastaan nöyryyttävä kokemus. Sainpahan sentään kauniin pinkit ja nyt ne sointuvat erittäin kauniisti punaisena loistavaan vatsanahkaani (raskaana näköjään palaa auringossa ihan eritavalla kuin ikinä ennen). Mieli on kuitenkin pirteä. Töissä olen jaksanut hienosti ja saanut runsaasti kannustusta. Iltaisin jaksaa hieman ulkoilla ja touhuta. Juhannukselta alkaa kesäloma, ensimmäinen moneen moneen vuoteen. Pieni peppu tunkee kylkiluiden alle ja pikkuruiset jalat naputtavat kylkeä. Olo on ahdas ja hieman tukala. Olo on onnellinen.

perjantai 3. kesäkuuta 2011

Puistoilua...










Desimittatippoja...

Juttelimme Amandan kanssa miten päivä on mennyt. Mitä on leikitty, miten menty päiväunille, mitä syöty jne.

Amanda: Meillä oli lihapullia ja perunoita. Ja hiiri toi desimittatippoja ja sitten me nukuttiin kaikki tooosi hyvin.
Äiti: Siis mitä tippoja??
A: Desimittatippoja
Ä: Hiiri toi?
A: Joo.
Ä: Mistä se hiiri oikein tuli?
A: Kaapista. Joskus on leppäkerttu tuonut.
Ä: Kuka sen sieltä kaapista toi?
A: Arja
Ä: Ja sitten nukutti hyvin?
A: Joo! (ja hyvin iloisesti)
 
Isä: Mihin se hiiri ne tipat oikein laittoi?
A: No käsiin tietenkin!
A&I: Niin siis käsidesitippoja!
 
Kerkesin jo säikähtää, että minkälaisia nukutusmenetelmiä päiväkodissa nykyään käytetään...
 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...