perjantai 20. tammikuuta 2012

Meidän pieni kosmonautti

Kik Kidin myssyt on ihania!

Joulukuu meni ihan ohi täällä blogissa, johtuen melkoisen kiireisestä tahdista. Niin monta vuotta ole aikonut tehdä itse edes puolet joululahjoista ja nyt siinä viimein onnistuin. Vapaa-ajan se veikin kyllä hyvin tehokkaasti. Viimeiset lapaset päättelin aatonaattona. Lahjoista lisää toivottavasti myöhemmin kuvien kera.

Itsenäisyyspäivän alla Valo oppi kääntymään selältä vatsalleen. Aluksi tätä taitoa esiteltiin hyvin laiskasti, ehkä kerran kahdessa päivässä, ehkä pari kertaa peräkkäin, jos huvitti. Joulun jälkeen pyöriminen alkoi maistua ja sen jälkeen poika ei ole kauaa selällään viihtynyt. Takaisin kääntyminen oli aluksi melkoisen huteraa ja pään kolahdus pehmeäänkin alustaan sai parahtamaan itkuun säikähdyksestä. Nyt vatsalta selälleenkin sujuu kohtuu nätisti, vaikka edelleen hieman kolisten. Vanhemmat saavat kuitenkin yhä auttaa kääntymisessä takaisin selälleen, väsymys kun saa unohtamaan ko. taidon tyystin. Öisin havahdutaan myös unisiin pyörimisiin.

Ikävimmin aikaa vei vesirokko. Inha tauti, joka ei ole kyllä kiva kenellekään, vaikka toiset tietoisesti haluavat sen lapsilleen tartututtaa ja sanotaan että on parempi sairastaa ihan pienenä. Amandalla tauti iski koko vartalon peittävänä näppykuorena. Onneksi eivät kutisseet kovin pahasti. Yhden yön tyttö valvoi kivun vuoksi ja seuraavat pari päivää hän valitteli limakalvojen ympärillä kutisevia näppyjä. Kuumettakaan ei onneksi noussut. Valo sai saman taudin reilu kaksi viikkoa myöhemmin. Hänelle ei näppyjä tullut kuin yksi selkeästi vesirokoksi tunnistettava, sekä muutamia ihan pieniä, jotka olisin varmaan kuitannut hiki- tai maitonäppyinä, jollei Amanda olisi sairastanut vesirokkoa aiemmin. Vauvan vesirokko tuntui kuitenkin hankalammalta tapaukselta kuin isosiskon. Valon kanssa valvottiin kolme yötä. Vauva ei kyllä itkenyt kovin paljoa, mutta valvoi päivät ja yöt ja kätisi ja pyöri rauhattomasti. Onneksi tätä tautia ei tarvitse sairastaa kuin kerran, ainakaan normaalisti.

Seuraavaksi valmistaudutaan Amandan syntymäpäiviin!

2 kommenttia:

  1. Ihana kuva! Meilläkin oli samanlainen lakki, kun se on niin ihana. Ei tosin vain meinannut pysyä aina kaverin päässä päiväunilla vaunuissa, kun siitä puuttuu nauhat... mut ei sen väliä, vaikka oli vähän vähemmän kätevä kuin joku muu lakki, kun oli niin hieno! :)

    VastaaPoista
  2. Kiva kun tulit taas postailemaan :)!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...