perjantai 3. helmikuuta 2012

Neuvolaviikko

Meillä on ollut oikein neuvolaviikko, kävimme neuvolassa kolmena peräkkäisenä päivänä. Oulussa neljävuotiaat käyvät erikseen terveydenhoitajalla ja lääkärillä ja lisäksi erinnäisten muutosten jälkeen samalle viikolle sattui myös Valon viisikuukautisneuvola.
 

Ensimmäisenä, tiistaina, oli siis Amandan terveydenhoitajakäynti. Mittaa tytöllä on nykyään 95,5 cm ja 13 kiloa. Pikkuinen pirpanahan tuo on ikäisekseen, Ryyni, mikä ryyni, mutta kasvaa kuitenkin tasaisesti omalla -15 -käyrällään. Mittausten lisäksi tyttö teki ison kasan tehtäviä kahdestaan terveydenhoitajan kanssa. Hoitaja onkin ennestään jo kovin tuttu, Amanda kun on ollut mukana lähes kaikilla Valon neuvolakäyneillä ja sama hoitaja sattui myös äitiysneuvolan puolelle kesälomatuuraajaksi, joten usein ujosteleva tyttö ei jännittänyt yhtään, vaan jäi terkkarin kanssa kaksin tosi reippaasti. Tehtävät olivat sujuneet tosi hienosti, kaikki oli osattu ja erityiskehuja tuli osaamisesta kirjoittaa oma nimi, vaikka se onkin aika pitkä.Reippaasti tyttö otti vastaan myös rokotteen, vaikka se saikin kyyristymään hyvin pieneksi äidin syliin.

Keskiviikkona oli Valon vuoro. Palkomiehellä on mittaa jo 66,7 cm ja painoa 7,9 kiloa. Amanda on ollut tuplasti vanhempi tuon kokoisena. Pojat kuitenkin tuntuvat kasvavan ihan omaa vauhtiaan ja nollakäyrällä mennään. Terveydenhoitaja suositelikin olemaan kiirehtimättä kiinteiden suhteen ja jatkamaan pelkällä rintamaidolla vielä kuukausi. Mielelläni sen kyllä teenkin, nyt kun toinenkin tiheänimunkausi on ohitettu. Valo oli onneksi neuvolassa isän kanssa, hänkin kun sai kolme rokotetta, eikä ottanut niitä vastaan ollenkaan niin tyynesti. Terveydenhoitaja oli kuitenkin saanut hymyn vielä kotiin lähtiessä.

Torstaina käytiin vielä lääkärillä Amandan kanssa. Lääkäriä varten olin täyttänyt tiistaina kyselylomakkeen koskien Amandan kasvatusta ja käytöstä. Ilmeisesti vaikutimme riittävän normaaleilta, kun ei lomakkeeseen kuitenkaan sen suuremmin puututtu.


Valo sai viiden kuukauden kunniaksi oman Tripp Trappin, samanlaisen punaisen kuin siskollakin. Toistaiseksi siinä vasta harjoitellaan istumista, hieman horjuen, lyhyitä aikoja kerrallaan, tyhjää mukia mutustaen ja paukuttaen, mutta ilmeisen ylpeänä omasta paikasta pöydässä.

3 kommenttia:

  1. Hyvää Valon päivää :) Ihania kuvia.

    VastaaPoista
  2. Ihana kangas tuossa bodyssa/paidassa? :) Onko Metsolaa? Itse ommeltu?

    VastaaPoista
  3. Ei ole itse ommeltu, vaan olisikohan citymarketin luomupuuvillamallistoa :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...