maanantai 30. huhtikuuta 2012

8kk

Kahdeksan kuukauden ikäinen istuu jo tukevasti, jyystää leluja, pärisyttää, naksuttelee kieltään ja höpöttelee äbyh ja bäy-bäy- kielellään. Konttaaminen ei edelleenkään kiinnosta, mutta ryömintävauhti on kova. Kovasti myös kiipeillään ja noustaan polvien päälle tukea vasten. Neuvolassa saatiin mitoiksi 70 cm ja 8640 g. 


Soseita maistellaan jo useita kertoja päivässä. Kasvispainotteisesti mennään, vaikka lihaakin on maistettu. Iltaisin syödään puuroa. Koitan tehdä mahdollisimman suuren osan soseista itse. Hedelmäsoseet ostan valmiina, tosin hedelmiä syödään kyllä jonkinverran ihan paloina ja omenaa olen kokeillut myös raastaa. Keittämätön omena raasteena on vain kovin kirpeää pienen suuhun. Suosimme luomua ja ruokapiirin kautta luomukasvisten hankkiminen on helppoa ja tuotteet laadukkaita. Amandan kohdalla en oikeastaan edes miettinyt valmissoseiden koostumusta. Lähinnä ajattelin, että lapsi saisi monipuolisemmin makuja, kun kaupan soseita syödään välillä, esim. tonnikalaa ja palsternakkaa kun tulee harvemmin laitettua. Nyt tuli luettua tuoteselosteita tarkemmin ja muutama seikka alkoi ihmetyttää. Miksi ihmeessä kaikkiin soseisiin lisätään tärkkelystä? hedelmäsoseissa sen jokseenkin ymmärrän, persikkasose kun on todella litkua sellaisenaan, mutta miksi riisi- tai tapiokatärkkelystä lisätään jopa perunasoseeseen? Erilaiset happamuudensäätöaineet myös arvelluttaa. Onneksi löytyy vauvanruokamerkkejä, joilta löytyy 100% hedelmää tai kasvista sisältäviä soseita, mutta hinnat kannustavat keittelemään vaikka iltamyöhälläkin.

Valon herkkuja ovat porkkana, parsakaali, bataatti ja kurkku.


Vaikka neuvolakäyrät ovat laskusuunnassa, vaatteet menevät nopeasti pieniksi ja siksi teinkin pikatikkinä potkuhousut. Kangas on Ikasyriltä ja kaava Ottobren tilauskaava. Olkaimista tuli hieman hassut, mutta muuten nallehaalareista tuli kivat. Ottobren kaavat ovat yleensä melko lyhytselkäistä mitoitusta, mutta näissä olisi riittänyt pituutta ilman lisäystäkin.


sunnuntai 29. huhtikuuta 2012

 Meidän perheessä kyllästyttiin liian aikaisiin aamuherätyksiin. Pimennysverho auttaa aamuauringon häikäisyyn, mutta se ei auta epätietoista lasta arvioimaan onko jo aamu. Tytölle voi jo sanoa, että mene takaisin nukkumaan, mutta vauvalle on turha ehdottaa unien jatkamista siskon herätettyä. Pahimmillaan olemme olleet koko perhe hereillä jo viideltä. Tytölle päätettiin hommata kello, johon merkitää "aamu".


Sattumalta löysimme sisustustarrakellon ja koska sen oli tarkoitus sijaita tytön huoneessa, sai hän myös itse sen kasata. Suoraan seinälle liimailu olisi ollut hankalaa ja kellon siirtäminen sisustuksen mukaan vaikeaa, joten kello liimattiin vanhan tarjottimen takapuolelle. Etsimme vielä ylimääräisen tarran, jolla merkittiin aamu.


Ensimmäisen aamun kokeilu ei vielä tuottanut hedelmää. Tyttö tuli herättämään jo kuuden jälkeen, kello kun oli ollut "jo ihan melkein linnussa". Uusi yritys huomisaamuna ja ainakin tyttö sai askarrella jotain hauskaa ja hyödyllistä huoneeseensa.





maanantai 23. huhtikuuta 2012

Pörriäinen


Ompelusten kuvaaminen elävän mallin kanssa on nykyään melkoisen hankalaa. Pieni pörriäinen ei pysy hetkeäkään paikallaan, vaan haluaisi tulla katsomaan kameraa lähempää. Ompelin siis pojalle hupullisen kokohaalarin. Kangas ja vetoketju ovat Metsolasta, kuten idea ylipäätään. Kaavat muokkasin ottobre 6/11 lehden vanuhaalarista. Olisi pitänyt kaventaa hieman reilummin ja resorit voisivat olla leveämmät, mutta mukava oleiluhaalari tuosta silti tuli. Amandan mielestä pikkuveli näyttää ihan ampiaiselta, eli asu vappunaamiaisiin on valmiina!


lauantai 21. huhtikuuta 2012

Huhtikuu. 
Kevät.
haluan jotain uutta, jotain raikasta, jotain keveää, jotain keltaista, jotain itse tehtyä, jotain tuunattavaa...


















Kun auringon ensimmäiset säteet heijastuvat kodin pintoihin, tulee tarve sisustaa, luoda jotain uutta ja tehdä itse. Työn alla on huonekalujen tuunausta, neuleita ja virkkauksia ja ompelutöitä. Auto saa nököttää entistäkin tiiviimmin hallissaan ja polkupyörät kaivetaan esiin. Tänä keväänä minua inspiroi mustan, valkoisen ja keltaisen liitto, niin sisustuksessa kuin vaatteissakin. niin ja näköjään myös polkupyörissä, tuon Amandan pyörän lisäksi kun olen laittanut omani myyntiin ja haaveilen uudesta keltasävyisestä...

sunnuntai 1. huhtikuuta 2012

Virvon varvon!


Virvon, varvon,
tuoreeks, terveeks,
tulevaks vuodeks.
vitsa sulle, palkka mulle!

Aamupäivällä pikku-kissa vielä makoili vatsallaan, mutta iltapäivällä hän keksi nousta istumaan ihan itse. Aiemmin hän ei ole pysynyt hetkeäkään istualtaan, vaikka kuinka on koittanut istuttaa lattialle ja tukeakin.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...