perjantai 31. elokuuta 2012

Vuoden verran Valoa!


Valo täyttää jo vuoden! Tämän tahdissa pyöräilimme silloin OYSiin auringon juuri noustua. Tunnelma oli pelokas ja jännittynyt mitä tuleman pitää, mutta kaunis syksyinen auringonpaiste  ja tuulen tuntu kasvoilla polkupyöräillessä pitkin Oulun katuja rauhoitti kovasti. Ja hyvä päivähän siitä tulikin <3 br="br">

lauantai 25. elokuuta 2012

Päiväkoteilua

Niin kuin joka syksy, päivähoito puhuttaa medioissa tänäkin vuonna. Päivähoidon tavoitteista, leikkauksista ja lakialoitteista on puhuttu niin uutisissakin esim. Kakspluslehdessä. Meillä on käynyt ilmeisen hyvä tuuri. Amanda kävi viime talven ennestään tutun päiväkodin avoimen päiväkodin ryhmässä kolmena aamupäivän viikossa ja siellä jatketaan myös ensi syksy ja ehkä kevätkin (alkaa tuntua etten halua hake töitä vielä kevääksikään). Perjantaina käväisimme päiväkodilla ja Amandan lisäksi myös Valo olisi mielellään jäänyt leikkimään päiväkodin leluilla ja poislähdettäessä koitti kovasti päästä hoitajan syliin. Tämä samainen lastentarhanopettaja on ollut amandan hoitaja ihan alusta lähtien ja vuoden verran kokopäivähoidossa myös omahoitaja. Meillä kävi melkoinen tuuri, kun hän siityi avoimen ryhmän hoitajaksi. Ja kun puhutaan hoidon laadusta, kuinka monessa avoimen päiväkodin (tai kokopäivähoidonkaan) ryhmässä on peräti kaksi lastentarhanopettajaa 14 lasta varten? Meilläpä on ja ihan tarkoituksellisesti. Minusta oli jo viime talvena tosi hienoa, kuinka kahden lastetarhanopettajan voimin he pystyivät ottamaan lasten eri kehitysvaiheet niin hyvin huomioon. Kolme- viisivuotiaiden kehitystasoissa on isoja eroja ja niinpä osa lapsista sai tehdä toisen opettajan johdolla "isojen tehtäviä", kuten Amanda niitä kutsui, tarkoittaen värien, muotojen, numeroiden ja kirjaimien opettelua, ja toiset taas tekivät helpompia tehtäviä tai askarteluja toisen opettajan johdolla. Tilat eivät ehkö ole parhaat mahdolliset, talo on jo vanha, eikä sitä ole suunniteltu välttämättä päiväkodiksi, mutta hoitajat tekevät paikasta ihanan.

Jotain kertoo myös se kun tuttu lastentarhanopettaja soitti meille tiistaina ja kyseli josko tulisimme piipahtamaan päiväkodilla loppuviikosta täyttämässä valmiiksi henkilötietolomakkeen ja sopimassa alkukeskusteluajankohdasta. "Niin, voisihan nämä hoitaa sitten syyskuun alussakin kun avoin päiväkoti taas alkaa ja onhan tämä teille jo tuttu paikka, mutta olisi niin kiva nähdä teitä. Mitäs Amandalle kuuluu?"

Minkälaisia kokemuksia teillä on päiväkodeista?

tiistai 21. elokuuta 2012

Albababy!

 Albababy on merkki jota meidän kaapeista ei vielä löydy, mutta jonka vaatteisiin olen kovasti mieltynyt, erityisesti tämän uuden malliston myötä. Ihania värikkäitä perusvaatteita retrohöysteillä. Kyseessä on tanskalainen yritys ja jos en ihan väärin ole ymmärtänyt nämä myös valmistetaan ainakin osittain tanskassa.



Eniten minua miellyttää näissä tietynlainen itsetehdyn leima. Merkki on saanutkin alkunsa erään äidin halusta saada omalle lapselleen omantyylisiä vaatteita ja kavereiden ja kavereiden kavereiden myötä homma on laajentunut kansainväliseksi bisnekseksi. Merkillä on myös Handmade- mallisto. Sen sijaan että ryntään kauppaan, minun tekeekin mieli istua ompelukoneelle. Velouria, froteeta ja samettia löytyisi ja lisäksi retrokankaita, joita voisi käyttää mausteina. Ja tuo neule! Loppuviikosta lankakauppaan...

No eiköhän noista jokin tule ostettua joka tapauksessa ihan kaupasta valmiina, mutta kovin inspiroivia nuo kyllä ovat kotiompelijalle. Mitäs tykkäätte? Onko merkki teille jo tuttu?

maanantai 20. elokuuta 2012

Luomuruokaa Lapsille

Ensimmäisessä kirjakaupassa pysähdyin tutkiskeleemaan ja ihastuin. Toisessa kirjakaupassa en enää kyennyt jättämään kirjaa hyllyyn. Matleena Lahti on kirjoittanut ihana lastenruokakirja Luomuruokaa lapselle. Kirjan ideana on näyttää kuinka vauvalle ei todellakaan ole pakko antaa purkkiruokaa, eikä silti seistä hellan ääressä hikihatussa monta kertaa päivässä. Reseptit ovat helppoja ja nopeita ja todella herkullisen näköisiä.

Vaikka meillä siirrytään pikkuhiljaa syömään samaa ruokaa koko perhe, tuntuu kirja silti ajankohtaiselta. Luomuruokaa meillä on suosittu jo vuosi kausia, mutta kasvisruokareseptejä kerään mieleläni lisää, varsinkin sellaisia jotka sopivat ihan pienellekin lapselle. Vaikka sekasyöjiä olemmekin, olemme viimeisen vuoden aikana kasvattaneet kasvipainotteisen ruoan syöntiä ja lihaa ei todellakaan syödä joka päivä. Kirjasta löytyy ihania reseptejä jotka taatusti maistuvat lapsille, esim. bataattipihvit, avokadomunakasrulla ja kurkku-hernesosekeitto. Kasvisruokareseptien lisäksi miellyin välipala ja aamiaisherkkuihin, nykyisin kun aamiainen koostuu puurosta ja varsinkin vauvalla valitettavan usein hedelmäsosepurkista. Erityisesti miellyttää kirjan ajatus siitä, että jo ihan alusta asti vauvalle syötetään samaa ruokaa kuin muullekin perheelle, eikä vain "vauvasosetta", ruoka voi olla paloina, keittona tai ihan missä muodossa vain ja sen tulee näyttää ja tuoksua hyvältä, hyvästä mausta nyt puhumattakaan. Kaikki reseptit sopivat siis koko perheelle, vain suola puuttuu tai voimakkaammat lisämausteet jos niitä kokee tarvitsevansa. Ainoa mikä harmittaa, on että kirja ilmestyi vasta nyt kun Valo saa jo syödä lähes kaikkea. Toisaalta ehkä tämä innostaa minua itseäni kokkaamaa, nykyään kun ruoanlaitto on lähes yksinomaan miehen harteilla.

Kirja on näköjään saanut seurakseen myös blogin. Käykäähän tutustumassa: Luomuruokaa Lapselle

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Me&I:n syksy


Onko joku muukin nähnyt nämä ennenkin?!

Me&I oli pitkään merkki jonka uusia mallistoja täällä pohjoisen pienten valikoimien äärellä odoteltiin kuin kuuta nousevaa. Ei taideta odotella enää. Tänään siis julkaistiin äitiyspakkauksen lisäksi myös Me&I:n uusi mallisto. Jo edellinen mallisto harmitti vanhan toistollaan, mutta tää on jo jotain. Mallistossa ei taida olla ainuttakaan uutta kuosia, vaan kaikki ovat vanhojen kuosien uudelleen lämmityksiä. Siilejä, kilppareita, geishoja, medaljonkeja... No onneksi täällä pohjoisessakin on nykyään paremmat valikoimat.

Äitiyspakkaus

Uusi äitiyspakkaus on julkaistu tänään. Äitiyspakkaushan on keksitty jo 30- luvulla ja edelleen tänä päivänä suurin osa esikoista odottavista äideistä pakkauksen ottaa ja yllättävän moni uudelleensynnyttäjä myös. Kela on osallistunut Design Helsinki 2012- vuoteen ja laatikolle suunniteltiin kilpailuna ihan uusi ulkonäkö. Sisältö jatkaa tuttua perinteistä linjaa neutraalein sävyin, mutta jotain uutta on paketissa joka vuosi.

Amandalle otin pakkauksen ja hyötyä siitä kyllä olikin. Molemmat lapset ovat nukkuneet pahvilaatikossa ensimmäiset viikkonsa, peitto oli Amandalla käytössä Valon syntymään asti ja sieltä suoraan se siityi Valolle. Pyyheliina, ruokalappu, makuupussi ja monet muut tavarat ovat aktiivisessa käytössä. Vaatteista monia käytin kyllä Amandalla, mutta Valolle niitä ei juurikaan ole puettu. Valolle en siis ottanut omaa pakkausta, kun tuntui että nuo tärkeimmät, peitto, makuupussi, ruokalappu, pyyheja ja itse laatikko jo on olemassa, eikä toisia tarvitse.

Uudessa laatikossa on lisätty kotimaista tarjontaa. Kestovaippa muuttui kotimaiseksi Muksut- vaipaksi jo pari vuotta sitten, mutta kivaa että mukaan on saatu esim. Ivana Helsinkiä ja Ainua. Toisaalta harmi että se ihana hymyhelistin poistui. Vaikka värimaailma onkin tutun neutraalia, tämänvuotisessa on kyllä mukavan pirteitä sävyjä: turkoosia, oranssia, vihreä-kelta-turkoosi-raitaa, kunnon sinistä, norsuja, sammakoita, raitoja ja pilkkuja. Tämän pakkauksen olisin todennäköisesti ottanutkin, jos tämä olisi ollut Valolle tarjolla.

Ihanin on kyllä tämä laatikko itse. Meidän laatikossa on haaleita vihreitä haikaroita ja peitinkin se pinkillä suojapussukalla, jonka oma äitini on aikoinaan ommellut minun äitiyspakkausvuodettani varten. Tätä laatikkoa ei tarvitse peittää mitenkään, vaan laatikko on itsessään jo kaunis ja huoliteltu.

Helsinkin kaupungintalolla Virka Galleriassa on pienimuotoinen äitiyspakkausnäyttely 2.9. asti. Kannattaa käydä katsomassa, me kävimme jo heinäkuussa. Sinne on kerätty pienimuotoinen näyttely eri aikakausien äitiyspakkausten tavaroita sekä tämä uusi on myös siellä näytillä. Lisäksi he järjestävät harsojen tuunausta, valitettavasti sitä ei ollut tarjolla sinä päivänä kun me siellä piipahdimme.

Mitäs tykkäätte? Ottaisitteko vauvallenne ja oletteko ottaneet aiemmin?

tiistai 14. elokuuta 2012

Ulkoilua


 Kesä palasi, ihanaa!! Luulin jo syksyn koittaneen ja tämän kesän jääneen kovin lyhyeen, mutta vielä tuli ainakin pari lämmintä ja kesäistä päivää. Tänä kesänä olemme pohtineet moneen otteeseen lapsen yksin ulkoilemista. Meidän taloyhtiössä on kyllä suhteellisen suojainen piha ja Amanda on todella tottelevainen mitä tulee näkyvissä ja tietyllä alueella pysymiseen, mutta asumme neljännessä kerroksessa, eli ihan samoin tein en pääse paikalle jos jotain sattuu ja ajoittain pelastusteillä ajaa autoja, milloin roskakuski, postiauto tai joku naapuri joka tuo tavaroita, mutta valitettavasti joskus myös niitä, jotka eivät tajua huomioida että pihassa voi olla lapsia ja ajavat todella lujaa.


 Amanda tahtoisi kovasti päästä yksin ulos. Hänellä on ihan selkeä itsenäistymisvaihe menossa ja yhdessä pihalla ollessa hän usein menee leikkimään pihan toiselle laidalle kuin missä itse istun vaunujen kanssa tai sitten talon taakse missä on toinen leikkipiha. Ainoa leikkikaveri omassa pihassa on kahdeksanvuotias poika joka luonnollisesti saa likkua pihassa ja pihan ulkopuolellakin yksin. Ymmärrän kyllä tytön harmituksen, kun pitää kuljettaa äitiä mukana, vaikka isommilla ei olekaan. Toisaalta olisihan se itsellekin paljon helpompaa kun voisi vain päästää lapsen ulos ovesta, se ulosmenointo kun tulee usein sellaisella hetkellä kun Valo on juuri nukahtanut parvekkeelle, itsellä on vielä yöpaita päällä tai lounasaikaan on vartti, niin että kun pääsemme pihalle asti, olisi tultava samoin tein sisälle. Vauvan kanssa pukeminen (myös näin kesällä), vaunujen järjestäminen ynnä muut vie oman aikansa ja vaatii oman hommansa.


Nyt olemme muutaman kerran kokeilleet että Amanda saa olla pihalla yksin. Kerrallaan ehkä viisitoista minuuttia, koko ajan pitää pysyä etupuolen leikkialueella, ei tiellä, eikä niin lähellä talon seinustaa ettei häntä voi nähdä parvekkeelta. Itse olen ollut koko sen ajan parvekkeella, niin että kuulen jos tyttö huhuilee. Hienosti on sujunut, tyttö on pysynyt sovitulla alueella, eikä mitään ongelmia ole ollut. Silti hirvittää. Mitä jos tyttö keksiikin että hän haluaakin lähteä vaikkapa takapihalle, tai ilmoittaa sisälle pyytäessä ettei hän haluakaan. Amandalla riittää temperamenttia ja hänen kiukustuessaan olen kyllä pulassa parvekkeella vauva kainalossa. Mitä jos hän tippuu vaikka keinusta ja satuttaa itsensä (mitä ei siis ole koskaan tapahtunut ja nuo ovat tosi matalat keinut)? Isommat ulkoilut hoidetaan kuitenkin yhdessä. Onneksi pikkuveljestä alkaa jo olla seuraa keinumaan ja hiekkalaatikollekin. Tuo piha kun ei kovin kummoinen ole ja kun ei niitä leikkikavereitakaan oikein ole, Oulussa kun kerrostaloissa on vain pikkuasuntoja jotka eivät houkuttele kuin vauvaperheitä meitä muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta, matkaamme usein miten johonkin isompaan leikkipuistoon.


Minkä ikäisen te olette uskaltaneet päästää yksin ulos? Miten paljon teillä asiaan on vaikuttanut asumismuotonne vai onko se enemmän kiinni lapsen luonteesta?

maanantai 13. elokuuta 2012

Palloja!


Hiiohei palloja! Tein Amandalle pitkähelmaisen hupparin viileneviin keleihin. Joustofrotee ja resori ovat Metsolasta, ja myönnetään että sieltä inspiraatio malliinkin. Kaavat muoksasin Ottobren uusimmasta numerosta mallista Autumn Forest. Malli on b- mitoitusta, eli hoikalle lapselle ja superhoikalle onkin.Amanda on 98 cm pitkä ja käytin 110 cm kaavoja. Pituutta löytyy reilusti hihoista ja helmasta (lisäsin toki ylimääräistä, mutta silti), mutta jopa meidän käyrien alittajalle leveyttä on niukasti. Kannattaa siis tarkistaa mitat kaavoista jos käytätte samoja.


Syksyiseltä viimepäivinä on kyllä jo tuntunutkin, vaikka kalenterin mukaan pitäisi olla vielä kesä. Koulut alkavat huomenna ja kaverit ovat palanneet päiväkoteihin. Me vielä odotellaan avoimen päiväkodin, kerhon ja harrastusten alkamista.

maanantai 6. elokuuta 2012

Polkka


Voitteko kuvitellakaan suloisempia kenkiä!? Rovaniemeltä, Johannes Laurin käsityötalosta, löytyy pieni kenkäateljee nimeltä Polkka, missä Kreeta Poikela tekee ihania poronnahkaisia kenkiä ja tossuja. Valolle löytyi ihanat tossut, joita kuulemma uskaltaa käyttää myös ulkona, ainakin kuivalla kelillä. Amandan kengissä on kumipohja, mutta silti ne ovat ihanan pehmeät ja niin ohuet, että tuntuu kuin kävelisi tossut jalassa. Ehkä käytämmekin niitä talven ajan kerhossa tossuina ja otamme ulkokäyttöön vasta keväällä. Valo on jo omiinsa kovin mieltynyt, minkä kertoo maistelujäljet isovarpaiden kohdalla :) Kreeta tekee kenkiä ja tossuja mittatilaustyönä toiveiden mukaan, myös aikuisille. Värivalikoima on huikea luonnollisen ruskeista ja harmaista aina voimakkaisiin pinkkeihin, vihreisiin ja turkooseihin.Porosta pyritään yhä tänäkin päivänä käyttämään kaikki osat, niin lihat kuin luutkin ja nahat kuin sarvetkin. Poronnahkatossuja voi siis pitää melko eettisenäkin valintana. 

Rovaniemen pääkirjaston muotoiluhuoneessa on koko elokuun ajan kenkiä ja tossuja näytillä, eli siellä liikkuvat käykää ihmeessä katsomassa! Me muut löydämme tuotteet helpoimmin Facebookista: Polkka

Talvivaatetusta


Niin hölmöltä kuin se tuntuukin, toppavaatteet ovat jo kaupoissa. Itse odottelen edelleen niitä kesähelteitä. Eikö niitä tänä vuonna tulekaan? Ja yhtäkkiä vastaan tulee jo syysvaatteet ja toppapuvut. Jos haluaa saada jotain tiettyä merkkiä ja väriä, on oltava ajoissa liikkeellä. Molo Kids on ollut meidän luottomerkki ulkovaatteiden suhteen jo jonkin aikaa. Vaatteet ovat todella laadukkaita ja mitoitus on juuri mainio meidän pitkäraajaisille mutta hoikille lapsille. Uusina väreinä tulevana talvena ovat farkku ja keltainen. Farkkua meiltä jo löytyykin kevään jäljiltä välikausivaatteista. Keltainen on pirteä ja sitä harvemmin toppapuvuissa näkee. Olisin kuitenkin odottanut jotain ihan uutta. Sateenkaaren huhuttiin jo poistuvan, mutta ilmeisesti suuri kysyntä on pitänyt kuosin edelleen mukana, ruskea sen sijaan poistui. Eiköhän meillä arvota sateenkaaren, violetin ja kirkkaanpunaisen väliltä kunhan nuo vaatteet livenä nähdään. Amanda haluaisi kaksiosaisen puvun haalarin sijaan, itseäni vielä hieman mietityttää olisiko haalari kuitenkin parempi. Valolle onneksi saan vielä vapaasti valita mieleisen.

p.s Valon viime talvinen vihreä Molo Kids Pyxis- haalari kokoa 68 on myynnissä. Jos kiinnostaa, laita viestiä!

sunnuntai 5. elokuuta 2012

Hailuoto

Kävimme Hailuodossa piknikillä. Aurinko ei valitettavasti paistanut, mutta ilma oli lämmin leppoisa. Amanda pulahti aaltoihinkin, me muut tyydyimme ihailemaan merta rannalta.









Ihana saari, jota voin kyllä suositella kesämatkailukohteeksi. Majakka jäi vielä tutkimatta sisältä, se ei tuntunut järkevältä paikalta kiivetä pienten lasten kanssa. On siis syytä palata...

perjantai 3. elokuuta 2012

11 kk



Valo on jo 11 kuukautta. Ihan pian minulla ei ole enää vauvaa, vaan pieni taapero. Mittoja en tiedä, kun seuraava neuvola on vasta kuukauden kuluttua. Viimeisen kuukauden aikana Valo on oppinut valtavasti uusia taitoja, erityisesti sosiaalisia taitoja. Siskon kanssa nauretaan ja kikatetaan erilaisille hupsutuksille. Ruokapöydässä heitellään ruoat lattialle, jos ne eivät miellytä tai muutenvain ei jaksa, puhumattakaan jos äiti tai isä koittaa tarjota jotain kovasti erinäköistä kuin muiden lautasella. Potalla voi kyllä istua hetken leikkimässä, mieluiten kuitenkin istutaan potan vieressä tai potta sylissä. Tästä voin kyllä syyttää ihan omaa laiskuuttani, kovin montaa kertaa en ole vielä jaksanut pottaa edes tarjota, mutta parit pisut sinne on kuitenkin vahingossa poika tehnyt. Yöllä heräillään edelleen pari kolme kertaa syömään. Valolla on ollut flunssaa, kaksi uutta hammasta ovat aiheuttaneet kovasti kipua, itikat ovat löytäneet tiensä makuuhuoneeseemme jopa kaupungissa ja lisäksi satunnaiset helteet ovat herätelleet, mutta mielestäni poika on kyllä ihan selkeästi nälkäinekin öisin. Imetän edelleen kymmenkuntakertaa vuorokaudessa, joten yöimetykset voisi kyllä jo lopettaa, laiskuutta syytän tässäkin asiassa. Helpommalla pääsee syöttämällä, kuin koittamalla rauhoitella esim. tutilla.


11kk ikäinen osaa:

- seistä ja kävellä tukea vasten
- kontata todella lujaa :)
- pinsettiotteen
- tulla itse peruuttaen alas sohvalta/sängyltä
- purkaa tehokkaasti kaappeja ja laatikoita, mutta myös laittaa tavaroita takaisin laatikoihin, valitettavasti hieman vähemmän tehokkaasti
- halata sanoen 'aa'
- lohduttaa siskoa hymyilemällä ja silittämällä





torstai 2. elokuuta 2012

Arvonta suoritettu!

Arvonta on suoritettu ja norsuhatun saa Minna Vuoden kulku- blogista! Oikeastaan aika mukavaa, että palkinto meni lukijalle, joka on seurannut blogia ihan sen alkuajoista lähtien ja kaine lisäksi vielä kaimalle :) Kiitoksia kaikille osallistumisesta, mukavaa että osallistujien joukosta löytyi muutama ihan uusikin tuttavuus ja sain myös pari uutta aktiivilukijaa. Tervetuloa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...