sunnuntai 30. syyskuuta 2012

Viimeiset kaksi viikkoa olen saanut nukkua kokonaisia öitä, ihanaa! Valo siis vierotettiin yötissittelystä. Olemme yrittäneet tätä jo pari kertaa aiemmin, mutta se on kaatunut viimeistään toisena yönä lapsen huutaessa hysteerisenä ja vanhempien liikaan väsymykseen. Aina välillä Valo näytti itse jo vierottuvan ja heräsi vain kerran tai kaksi yössä, mutta sitten palattiin taas tuttuun kolmeen tai neljään. Yksivuotisneuvolassa terveydenhoitaja oli hyvin kannustava. Hän tuumi lasten olevan erilaisia ja toiset lapset jopa oikeasti tarvitsevat ruokaa öisin vielä vuodennikäisenäkin, joten vierottamisesta ei anakaan kannata ottaa mitään stressiä vaan edetä omien voimien mukaan. Pari viikkoa sitten yöheräilyt karkasivat taas kerran tunnissa tapahtuviksi, joten päätimme yrittää uudelleen. Koitimme varautua henkisesti unettomiin öihin ja kovaan huutoon, kuten edellisilläkin kerroilla, mutta nyt ei luovutettaisi. Mies hääti minut sängyn toiselle reunalle ja otti homman hoitaakseen. Ensimmäisenä yönä Valo heräsi kolme kertaa. Ensimmäinen herätys vaati pitemmän rauhoittelun ja hyssyttelyn, taputtelua ja silittelyä. Toinen herätys oli jo helpompi, tutti suuhun ja hiukan silitystä. Kolmannella heräämisellä riitti tutin antaminen ja peittely. Toisena yönä lapsi heräsi vielä kaksi kertaa, mutta riitti kun palautti tutin suuhun ja peitteli uudelleen. Kolmantena yönä poika ei enää herännyt kuin kerran ja nukahti pian uudelleen.

Jälkikäteen voi todeta että yöheräily oli todellakin jo vain huono tapa. Toisaalta nyt Valo tuntui olevan selvästikin valmis vierotukseen, kun se kerran tapahtui noin helposti. Aiemmat yritykset olivat todellakin kovaa tappelua, jatkuvaa heräilyä ja kovaa huutoa. Nyttemmin jopa minä voin käydä antamassa tutin suuhun, jos poika jostain syystä yöllä havahtuu, mitä tosin tapahtuu enää aniharvoin. Aamuherätykset ovat kyllä aikaistuneet, pojalla tuntuu olevan todella kova nälkä jo heti kuuden jälkeen, mutta seitsemän pintaan me aiemminkin olimme hereillä, joten tämä on pieni hinta hyvin nukutuista öistä. Myöskin ruoka maistuu nykyään paremmin. Aamupuurolla ei enää syljeskellä ja muutkin ateriat maistuvat paremmin. Päivällä poika hakeutuu rinnalle paljon useammin kuin ennen ja muutenkin hän on ollut kitisevä ja kiinni minussa. Eilen huomasin ensimmäisen poskihampaan puhjenneen, joten osa kiukuista johtuu varmasti ihan siitä.

Valo oli perjantai-iltana ensimmäisen kerran "hoidossa". Aiemmin ei ole voinut edes ajatella moista noiden heräilyjen vuoksi ja toisaalta kun isovanhemmat eivät asu samassa kaupungissa ei näitä tilaisuuksia muutenkaan ole ollut. Nyt äitini tuli meille ja me suuntasimme miehen kanssa kuuntelemaan Satellite Storiesia Nelivitoseen. Lapset olivat nukkuneet kiltisti ja meillä oli kivaa. Vauva-aika on taakse jäänyttä elämää.

torstai 27. syyskuuta 2012

Norsutakki vol 2


Finlaysonin iki-ihanasta norsusta valmistui jo toinen takki. Tilauksesta tehty takki on noin kokoa 86. Kaava on oma.

Aiemminhan olen tehnyt takin jo sinisestä norsusta ja keltaista versiota olen käyttänyt sisustuksessa. Nyt Finlaysonill aon kilpailu seuraavasta väristä, joka julkaistaan ilmeisesti keväällä. Itselläni alkaa olla kiintiö täynnä, niin ihana kuin tämä onkin.

Syyskuu onkin jo melkein pulkassa ja minä olen pitänyt blogihljaisuutta. Kerhojen alku muutti elämän kovin hektiseksi ja tietokoneen ja kännykän hajoamiset vaikeuttivat entisestään. Kännykkä on saatu korvattua uudella, tietokoneen kanssa vielä sinnitellään, mutta josko tämä taas tästä.

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Mistä tietää olevansa äiti? Samujin uusi mallisto herättää intohimoja, erityisesti sen lanseerausvideo Pelagon pyörineen.


Sen suunnittelijasta, Samu- Jussi Koskesta, tulee kuitenkin aina ensimmäisenä mieleen Summerin taannoinen lastenohjelma Sartsa ja Timppa.


Vai olenko ainoa?

tiistai 4. syyskuuta 2012

Metsolan syksy

Metsolan syysuutuudet ovat viimein ilmestyneet, ainakin suurinosa. Metsola siirsi tuotantoaan eri puolille Eurooppaa ja tänäkin syksynä on ollut tehtaiden kanssa ongelmia, joten kaikki ei varmasti ole vielä saapunut ja jotain ei tuoda ollenkaan. Nämä kuitenkin iskivät heti silmään ja enköhän joudu taas ajelemaan joku päivä Kempeleeseen.


 Tämähän on jo vanha kuosi, mutta ihanan raikkaasti uudelleen väritettynä. Saatavana myös pitkähihaisena paitana ja bodyna.




 Tämä autokuosi on niin suloinen: pieniä värikkäitä kuplia. Valolle nämä kiitos!



Waterlilyn syysväritys on kaunis ja mukavan unisex. Löytyy siis mekon lisäksi myös ainakin bodyna.


 Ihana vihreä-valkoinen froteebody! Meillä kyllä alkaa olla bodyaika kohta takana, mutta tää on söpö. Saatavana pitkähihaisena paita mustavalkoisena.



Tämä siksak-hame on kyllä todella makee! Haluaisin tällaisen itselleni. Vink vink siis, aikuisten kokoisina näitä!

Mitäs tykkäätte? Minua harmittaa ainoastaan tuotannon siirtyminen ulkomaille, mutta kyllä nää kuosit on tänäkin syksynä niin ihania! (Ja tämä ei tosiaan ole mikään maksettu mainos vaikka "kotikaupungin" vaatteita onkin. Kyllä tuonne liikkeeseen on kannettu aika monen kuukauden kotihoidontuet :)

maanantai 3. syyskuuta 2012

Syyskuu


Tästä se taas lähtee: syksy, avoin päiväkoti, aikaiset aamuherätykset ja sateessa liikkuminen. Päästin itseni helpolla ja sen lisäksi että pakkasin kerhoreput ja hoitolaukut jo edellisenä iltana, en aamulla edes yrittänyt laittaa aamiaista kuin päiväkotilaiselle, vaan minä ja vauva suuntasimme kahvilaan.

 Nuo LifeFactoryn pullot on kyllä ihan parhaita. Sen lisäksi että lasisina niiden kanssa ei tarvitse pelätä kemikaaleja, ne on tosi näppäriä ja silikonisuojasta vauvakin saa pitävän otteen. Stockmann lopetti pullojen myynnin, joten lisäosia en enää saa kuin tilaamalla, mutta jaan saamani vinkin: Noihin pulloihin käy myös Ainun tutit! Eipä meillä tutteja välttämättä muuten tarvisikaan, mutta kahvilaan on helpointa ottaa mukaan velliä aamupalaksi.
Kahvilassa luin Cosmopolitanin 20 asiaa, jotka tehdä ennen kuin täytät 35- vuotta- artikkelin. Kahdestakymmenestä kohdasta tekemättä ovat vain palkankorotuksen pyytäminen ja vibraattorin hankinta. Hyvin menee, kun noiden viimeisten suorittamiseen on vielä viisi vuotta aikaa. Samainen artikkeli kuitenkin kehotti palkitsemaan itsensä jollain joka piristäisi joka päivä (artikkelissa tosin puhuttiin koruista) ja niinpä kävin ostamassa tänään myyntiin tulleen Stockmannin juhlavuoden erikoismuumimukin. Muumimuki innostus meni jo vuosia sitten minulta, mutta muutamia erikoismukeja olen vielä hankkinut. Tätä ennen edellinen muumimukiostos on ollut Itämeri- erikoisuus. Tämä Stockmannin ihanuus on itsensä Tove Janssonin suunnittelema 1950- luvulla.

Päiväkodista palasimme tihkusateen saattelemina lehtien lentäessä tuulessa. Syksy on todellakin saapunut.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

1- vuotiaan juhlat


Lauantaina juhlittiin yksivuotiasta. Sirkusteemaiset kutsukortit lähjtivät jo hyvissä ajoin ystäville ja sukulaisille. Kerrankin sain aikaiseksi tehdä (vaikkakin tietokoneella) ihan oikeat postitettavat kutsut.


 Kynttilän puhaltamiseen tarvittiin vielä äidin apua...


 ... mutta kakun maistelu onnistui jo hienosti.
 

Lahjoista mieluisimpia oli kummien rakentama keinu. Siskon roikkumisrenkaat eivät ehtineet alta pois, kun keinua piti päästä heti kokeilemaan.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...