torstai 1. elokuuta 2013

Päiväkotiin!


Joskus totuus on tarua ihmeellisempää ja kymmenien miesinsinöörien joukosta vakituiseen työpaikkaan valitaankin raskaanaoleva nainen. Niin hassulta kuin se tuntuukin, olen aloittanut tänään uudessa työpaikassa, vain neljä viikkoa ennen äitiysloman alkua. Lapsille tämä tietysti tarkoittaa päiväkodin aloittamista. 

Oulussa on palvelutakuu, eli kertaalleen saadun ja hyväksi havaitun hoitopaikan voi pitää varattuna vanhempainvapaiden ja työttömyyden ajan, ja tällä takuulla meillä on ollut Amandalle paikka varattuna tutussa päiväkodissa. Meillä kävi mainio munkki minun jäädessään äitiyslomalle Valolta, kun samaisessa päiväkodissa aloitti avoimen varhaiskasvatuksen ryhmä, eli pikkukoulu, missä Amanda on kerhoillut nyt kaksi talvea. Ryhmään siirtyi pari muutakin lasta samaisesta kokopäiväryhmästä, sekä Amandan omahoitajana toiminut lastentarhanopettaja. Valo pääsi nyt Amandan entiseen alle kolmivuotiaiden kokopäiväryhmään ja vastassa oli taas tuo samainen lastentarhanopettaja, joka Valollekin on tullut tutuksi siskoa kuljettaessa. Emme siis olisi voineet saada helpompaa aloitusta puitteiden puolesta.

Alkuviikosta kävimme tutustumassa. Ensimmäisellä kerralla Valo ei ollut moksiskaan, vaan leikki innoissaan uusilla leluilla ja oli erityisen innoissaan pihaleikeistä toisten lasten kanssa. Amandaa sen sijaan jännitti kovasti. Jo pari viikkoa etukäteen tyttö tuumi ettei mene ollenkaan, kun siellä pitää nukkua päiväunet, syödä puuroa ja juoda maitoa. Pois lähtiessä tyttö oli innoissaan, hoitajan luvattua ettei ole pakko nukkua, riittää kun kuuntelee satua ja hieman lepää, sekä huomattuaan mitä kaikkia kivoja "isojen leluja" huoneesta löytyykään. Seuraava tutustumiskerta sujui myös hyvin.

Tänään suunnattiin reput selässä ensimmäiseen oikeaan työ- ja hoitopäivään. Amanda juoksi samointein leikkimään ja Valokin jäi tyytyväisenä vilkuttaen tutkimaan Legolaatikkoa. Olen kamala jännittäjä ja työpaikalle päästyäni olin ihan hikinen murehdittuani koko matkan sekä lasten että omaa pärjäämistäni uusissa hommissa. Oma päiväni sujui hienosti, Amanda kertoi tykänneensä puurosta ja valinneensa maitoa lounaalla, vaikka vettäkin olisi saanut, ja että pöydässä oli veitsetkin. Valo sen sijaan oli itkuinen isän tullessa hakemaan. Päivä oli kai ollut liian pitkä ja siskon näkeminen aidan takana isompien pihalla, oli laukaissut surun. Hoitajien mukaan ihan normaali ensimmäinen päivä kuitenkin, joten eiköhän tämä tästä. Äitiä kyllä mulkoiltiin pahasti palatessani töistä. Onneksi tällä viikolla hoitopäiviä on vain kaksi ja miehen työpäivät yleensä perjantaisin lyhyitä, joten ehkä viikonloppuna poika rauhoittuu. Ehkä.

8 kommenttia:

  1. No onpas hyvä kuulla, että työnhaussa voi joskus käydä noinkin päin :) Onnea töistä!

    VastaaPoista
  2. Onnea tosissaan työpaikasta! Mulla olisi sulle muutama kysymys, hihi :) Pari päivää sitten satuin ihan sattumalta löytämään sun blogin, ja ihastuin aivan valtavasti! Itselläkin olisi noin vuoden päästä Ouluun muutto, ja oma perhe tulevaisuuden haaveissa, niin kiva tietää tuosta palvelutakuusta! Kuitenkin nää mun muutamat ja vaatimattomat kysymykset kuuluu että mitä alaa opiskelit että valmistuit insinööriksi, miksi valitsit sen ja oletko tyytyväinen uravalintaasi? Ja toinen mun kysymykseni koskisi noita aivan IHANIA takkeja joita lapsillesi teet; miten sellainen syntyy? Mitä kaikkea tarvitset ja käytät sellaisen tekemiseen? Omillekin pirpanoille haluasisin joskus tehdä saman tyyppisiä takkeja, joten jos vaan olet halukas jakamaan sen tiedon, että miten noita takkeja teet, niin siinä ainakin olisi yksi toivepostaus aihe ;)

    VastaaPoista
  3. Jännittäviä päiviä etenkin vanhemmille nämä ensimmäiset tarhahetket. Onneksi lapset taitavat usein sopeutua uuteen nopeammin kuin me aikuiset.

    Hurjan paljon onnea työpaikasta. On varmasti mukava jäädä sitten äitiyslomalle, kun on paikka johon myöhemmin palata. Jatkavatko lapset päivähoidossa vielä tuon 4 viikon jälkeen?

    VastaaPoista
  4. Kiitos!

    Satu tervetuloa Ouluun! Olen maanmittausinsinööri ja tällä hetkellä erittäin tyytyväinen ammatinvalintaani. Pääsen työskentelemään ja vaikuttamaan maanomistuksen ja maankäytön suunnitteluun, eli siihen minkälaisia tontteja ja asuntoja Oulussa tulevaisuudessa on tarjolla. Kiitos postausideasta, voisin koittaa toteuttaa sen syksyn aikana.

    Sini Ei jatka lapset päiväkodissa äitiyslomallani ainakaan kokopäiväryhmässsä. Amanda jatkaa saman päiväkodin pikkukoulussa ja Valoakin kyseltiin jo sinne, mutta pitää vielä miettiä aloittaako jo nyt vai vasta vuodenvaihteessa.

    VastaaPoista
  5. No mahtava juttu. Onneksi olkoon!!

    VastaaPoista
  6. Onnea! Hienosti järjestyivät asiat. Ja hienot reputkin kaikilla :)

    VastaaPoista
  7. Ihan sattumalta eksyin blogiisi ja huomasin hassun paljon yhteneväisyyksiä omaani :D Ensiksi kiinnitin huomiota tähän kånken postaukseen jonkun bloggarin sivupalkissa. Ajattelin että siinähän on ihan kuin minun ja meidän tyttöjem reput päiväkotia varten, meillä vaan on vaaleanpunainen keltaisen lisäksi lapsille. Sitten luinkin enemmän ja huomasin, ettäteilläkin on Ryyni! Niin on meilläkin, oli masu nimenä jo ja nyt omassa blogissani käytän tuota nimea tyttärellä.
    Ja vielä pidemmälle kun pääsin ja selailin, löysin hurjan paljon samoja astioita ja tekstiilejä ja vähän kaikkea muutakin samaa kuin meillä, ihan hassua! :D
    Täytyy tulla tänne useamminkin kurkkimaan kun niin on saman henkistä kuin meillä täällä karkelokodissa :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...