sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Tuttivieroitusaikeita


Pikkuhiljaa olisi aika päästä eroon tuosta riiviöstä. Siis tutista. Tuo värikäs mötikkä, joita löytyy meillä jokaisesta laukusta, sängystä, sohvalta, lelulaatikosta ja ties mistä. Tuo ihme mötikkä joka lapsella on aina nurinpäin suussaan. Jopa unissaan hän kääntää tutin toisin päin jos yritän tarjota sen oikein.


Pikkusiskolle tutti on tosi tärkeä. Isommilta lapsiltaa olen pikkuhiljaa napannut tutin pois ulottuvilta päivällä, sitten illalla nukahtamisen jälkeen pois sängystä ja lopulta "unohdettu" antaa illallakaan. Ei onnistu nyt. Tyttö osaa vaatia tuttia sanallisesti ja kovaan ääneen. Ei puhettakaan että sitä voisi piilottaa mihinkään. Huudattaa en kuitenkaan haluaisi enkä edes jaksa. Toistaiseksi olemme koittanut piilottaa tutit pois näkyvistä, mutta se ei ole sanottavammin tuonut apua.


Suomalaiset suositukset tutin syömisen lopettamisesta viimeistään vuoden iässä eivät minua hetkauta. Naapurimaissa on ihan ok vielä kolme vuotiaankin syödä tuttia, ainakin siirtymätilanteissa. Pikkusiskolla on paljon sanoja ja sekä s- ja r- kirjain löytyvät, vaikkeivat aina ihan oikeasta kohtaa. Korvatulehduksia ei ole ollut ainuttakaan enkä jaksa olla hulissani purennastakaan. Syy miksi halua tutista eroon on ihan se, etten jaksa muistaa kuljettaa sitä mukanani joka paikkaan, putsailla hiekasta leikkipuistoissa. Ja varsinkin se etten halua löytää enää yhtäkään tuttia sängystäni selkäni alta.

Nyt siis parhaat vinkit kehiin miten tutista pääsee nätisti eroon!



7 kommenttia:

  1. Me vietiin 2-vuotiaan kanssa tutit hiirivauvoille mummulaan. Tyttö sai itse laittaa tutit kallionkoloon ja myöhemmin käytiin vielä katsomassa, että tutit oli kadonneet. Vähän harmitti muutamana iltana, mutta koska tyttö jo ymmärsi, mitä oli itse tehnyt, säästyttiin suuremmilta itkuilta. Kakkosen kanssa tutti jäi pois jotenkin ihan vahingossa, kun vaan unohdettiin se kerran antaa. Pientä itkua tuli yhtenä iltana, mutta muuten ei ongelmaa. Eli enpä tiedä onko näistä sen ihmeemmin iloa.
    Jotkut kai leikkaa tuttia rikki, että se olis epämiellyttävä suussa, mutta omia kokemuksia aiheesta ei ole.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on muutama tutti hajonnut, niihin on siis tullut ihan käytössä reikä, eikä se ole haitannut yhtään, joten tuttien leikkely ei taitaisi auttaa. Täytyy miettiä tuota hiirille vientiä, jos Pikkusisko jo ymmärtäisi tuollaisen.

      Poista
  2. Minä heitin tutit roskiin. Jäljelle jääneet leikkasin juuresta poikki. Eli siis sen tuttiosan kokonaan pois. Niitä poika ihmetteli ja hoki "tutti liimaa". Yllättävän hyvin meni. Ja hyvä, ettei tutteja ollut missään piilossa. Itselle olisi voinut tulla heikko hetki antaa lapselle tutti. Nuorimman kohdalla tutti ei ollut ongelma, mutta miten päästä eroon peukun syömisestä? Tsemppiä verotukseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tsempeistä. Tuotakin voisi kyllä harkita. Peukalon syöminen on varmasti vielä paljon hankalampi vieroitettava kun ei sitä voi piilottaa tai rikkoa :) Tsemppiä teillekin!

      Poista
  3. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  4. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  5. Hei,

    löysimme blogisi netistä ja ajattelimme tiedustella onkohan teillä varastossa tai kaapissa lojumassa tarpeettomia tutteja tai tuttinauhoja ? Meillä kotona tehdään niistä reborn-nukeille sopivia :) otamme vastaan lahjoituksena. Mailia saa laittaa: lenfuuma (at) gmail.com

    t.Siiri ja Vesa

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...