perjantai 27. helmikuuta 2015

Vimmaista Ahtista ja tunikamekko


Vimmalta ilmeistyi aivan ihana uusi kangas, Lauri Ahtisen suunnittelema Mummot. Sain palan kangasta* ommeltavaksi ja iski valinnan vaikeus mitä tästä tekisi. 



Tässä kankaassa on jotain vangitsevaa. Se on yhtäaikaa trendikkään graafinen ja kuitenkin lämpimän kotoisa.


A tykästyi kankaaseen myös ja pyysi että hän saisi siitä ensimmäisenä jotain. Päädyin ompelemaan tunikamekon. Meillä on kevään aikana tiedossa useammatkin juhlat ja sopivilla asusteilla tuosta saa mukavan juhlavan ja kuitenkin tyttö itse, hän kun ei mekoista piittaa, tunsi olonsa kotoisaksi. 


Tunikan malli on superhelppo laatikko. Takaosa on kokonaan Mummoja ja etupuolen ja hihat palastelin kahden muun kankaan kanssa. Tytön toiveesta tunikaan tuli mustaa ja harmaata ja ne nappasinkin parista käyttäättä jääneestä mainos-t-paidasta.


Mukavaa tässä kankaassa on myös se, että sen suunnitellut Lauri Ahtinen on ystävämme. Monella saralla lahjakas mies on tämän kankaan lisäksi julkaissut juuri uuden sarjakuvaromaanin Homepäiväkirjat. Perhettä huijattiin asuntokaupoissa ja he päätyivät homekotihelvettiin. Joku toinen lamaantuisi, mutta tämä uskomaton perhe käänsi asian voitokseen. Suosittelen kipaisemaan kirjakauppaan! 

P.s. Kiitos kiitoksista Lauri, se nyt oli vähintä mitä voitiin tehdä.

*Kangas Vimma Company, saatu bloginäkyvyyttä vastaan.

maanantai 23. helmikuuta 2015

DIY- vaaterekki

 


Olen haaveillut vaaterekistä makuuhuoneen nurkkaan jo pidemmän aikaa helpottamaan vaatehuoneen kaaosta ja toisaalta ajattelin että kun siihen ripustaa muutaman lempivaatteen, toimisi se myös makuuhuoneen kaunistajana. Selailin eri valmistajien malleja ja hintoja ja lopulta päädyimme Ikean alle kahdenkymmenen euron rekkiin. Lattialla seisova rekki vei kuitenkin ihan liikaa tilaa tukkien koko kulkuväylän ja mies purki sen samoin tein pois. Hänellä oli minulle kuitenkin yllätys ja eräänä iltana makuuhuoneen katosta roikkui kaunis ja käytännöllinen diy-rekki. Rahaa tähän meni vielä vähemmän kuin Ikean versioon mutta ulkonäkö on jotain ihan muuta. Eikö ole ihana!

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Sunnuntai






Toista viikkoa vatsatautia on pitänyt blogin hiljaisena, mutta olemme täällä taas! Ärsyttävästi vain V, minä ja mies olemme toistaiseksi sairastuneet, joten odottelen vielä tyttöjen sairastumista. Tänään kuitenkin nautittiin sunnuntaista. Ipanaparadio ja croisanttiaamiainen käynnistivät päivän, ystäväperheen kanssa ulkoilua iltapäivällä ja muutenkin mukavan rauhallinen päivä yhdessä touhuten. Tuunasimme A:n kanssa eilen muutaman korkkisen pannualusen. Nuo ovat todella käteviä, mutta tylsän näköisiä. Tusseilla saa ihmeitä aikaan.

Ensiviikolla on luvassa useampi itse tehty juttu. Mukavaa uutta viikkoa!

maanantai 2. helmikuuta 2015

Kierrätystä



Kolmen lapsen kanssa vaatteita tarvitaan paljon ja niihin myös kuluu paljon rahaa. Olen pyrkinyt ostamaan, varsinkin ulkovaatteissa, laatua ja suosimaan värejä ja kuoseja jotka eivät olisi sukupuolisidonnaisia, jotta samoja vaatteita voisi kierrättää sisaruksilla. Eritoten nyt kun A ei kelpuuta mekkoja eikä vaaleanpunaista, olen käyttänyt tilannetta hyväksi ja miettinyt jo hankintavaiheessa V:nkin mieltymyksiä. Kaikkea ei kuitenkaan voi keskenään kierrättää. Tietenkin se toppahaalari onkin vääränä vuodenaikana sopiva tai sadevaatteita tarvittaisiin juuri se välikoko joka varastosta puuttuu. Joskus niihin laadukkaisiinkin vaatteisiin voi tulla reikiä, esim. pyörällä kaaduttaessa ja joskus vain lapset ovatkin eri mallisia ettei sama vaate istumaan toiselle yhtään.

Silloin hyvä, että lähipiiristä löytyy muitakin lapsiperheitä, joissa painitaan samojen asioiden kanssa ja lapset ovat vielä sopivasti hiukan eri ikäisiä ja kokoisia. A:n vaatteita olen jo useamman vuoden antanut kummitytöllemme ja heiltä taas on tullut kummitytön isoveljen vanhoja V:lle ja kummitytön vanhoja mekkoja on jo varastossa odottamassa Pikkusiskoa. 

Viime aikoina olemme ystäväporukan kanssa huudelleet facebookringissä löytyisikö joltain ylimääräisiä uimahousuja, kumppareita, kevätvaatteita ja milloin mitäkin puuttuvaa ta vastaavasti onko jollakin tarvetta meidän pienille sille ja sille. Lauantaina pidimme jo toisen kerran vaatteidenvaihtobileet, jonne jokainen toi kasseittain omien lasten pieneksi menneitä vaatteita. V:n poikamaisimmille paidoille löytyi uusi koti ystävän pojan vaatekaapista ja Pikkusisko sai uusia vaatteita toisen ystävän tytöltä. Kun tapahtumaan liittää vielä muutaman boxin sushia ja pullon kuohuviiniä, voitte vain kuvitella miten kivaa oli.

Sunnuntaina juhlittiin kummitytön synttäreitä ja vein mukanani kassillisen A:n pieneksi käyneitä vaatteita. Paikalla oli myös pari muuta äitiä ja yhdessä käytiin kasseja läpi. Viikonlopun jälkeen kassini oli tyhjentynyt lähes kokonaan omista vanhoista ja täyttynyt uusilla. V sai ensitalveksi uudet kengät ja toppatakin, ja molemmat pienemmät kevätakit sekä paljon muuta. Juhlissa tajusinkin, että molemmat pienemmät olivat alusvaatteita lukuunottamatta kierrätetyissä vaatteissa. 

Kun suosii laatua ja pesee huoellisesti vaatteet kestävät monta käyttäjää. Itsestäni on mukavaa ettei mikään mene roskiin ja saattaa jopa säästää hieman rahaa. Lapsista taas on mukavaa kun se oma rakas autopaita menikin sille kaverille käyttöön ja tilalle sai toisen kaverin vanhan hienon raitapaidan.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...