perjantai 30. lokakuuta 2015

Halloween DIY: Lepakkokuningattaren puku

 Ekaluokkalaisella on koulussa naamiaiset ja illalla myös koulukaverin luona on Halloweenjuhlat. Viime viikonloppuna tyttö pyysi minua ompelemaan lepakkokuningattaren puvun.  Huomasin ottavani tästä melkoisesti paineita. Se että ekaluokkalainen nimenomaan pyytää minua tekemään, eikä vain ostamaan kaupasta, tuntui arvostuksen osoitukselta. Olen hänelle edelleen äiti joka pystyy rajoituksetta mihin vain.


Aikaa ei lopulta ollut kuin kaksi iltaa luomuksen toteuttamiseen, joten pikatikeillä mentiin, mutta kiva siitä tuli. Mekko on joustocollegea ja siipiin ja etukoristeeseen käytetty kultaneulos löytyi mummon tilkkulaatikosta. Olin ajatellut että nuo koristeet voisi purkaa myöhemmin pois, niin että mekkoa voisi käyttää ihan arkivaatteena, mutta ehkä en raskikaan.


Hammasten kiristelystä huolimatta tätä oli kyllä hauska tehdä. Roolivaatteiden kanssa saa laittaa mielikuvituksen todella liikkeelle. Aikaa ne tosin vaativat runsaasti, kaksi iltaa on ihan liian lyhyt aika.


Asusteeksi löytyi viime vuonna jo hankitut Lindexin lepakkosukikset ja H&M:n lepakkopinnit. Tyttö oli silminnähden ilahtunut puvustaan. Minä jään odottamaan pukukilpailun voittoa ;)

p.s. Pahoittelen suttuisia kuvia, aamuseitsemältä oli vielä ihan pimeää

torstai 29. lokakuuta 2015

Luonnontieteellinen museo Luomus

Vielä vähän syyslomasta. Vierailimme pitkästä aikaa luonnontieteellisessä museossa eli Luomuksessa. Edellisestä kerrasta onkin jo useampi vuosi aikaa, V taisi olla vielä vatsassa. Nyt olikin jännä seurata miten eri tavoin eri ikäiset lapset näyttelyihin tutustuivat ja mihin he kiinnittivät huomiota. Luurangot olivat molempien isompien lasten mieleen ja heistä oli jännää arvailla mitä eläimiä luurangot ovat. Pikkusisko sen sijaan ei ymmärtänyt luurankojen merkitystä, mutta jänniltä ne hänestäkin näyttivät.


Ekaluokkalainen olisi mielellään tutkinut jokaikisen kaapin ja taulun mitä museosta löytyi, liittyivätpä ne sitten eläimiin, fossiileihin, kasveihin tai mihin hyvänsä. Hän myös esitti paljon kysymyksiä. 



Nelivuotias taas tykästyi eläimiin. "Onko leijonat oikeasti noin suuria? Onko gaselleja Suomessa?" Yllättävän hyvin hän erotti toisistaan eri kissapedot. Jos luurangot tuntuivat hänestä muovisilta, täytetyt eläimet olivat hieno ja avartava kokemus.


Pikkusiskolle sen sijaan mieluisin oli Suomen luonto- osasto. Muilla osastoilla suurimmat riemun aiheet hänelle olivat penkit ja kaiteet, mutta kun lasin takana olikin jänis tai sorsa, hänkin kiinnostui. 

Meitä oli onneksi kolme aikuista mukana, joten pystyimme tukemaan jokaisen lapsen kiinnostusta. A olisi kyllä viihtynyt paljon pidempäänkin, kun taas Pikkusisko olisi kulkenut paljon nopeammin alakertojen näyttelyiden läpi. Isommat lapset ovat puhuneet museosta tällä viikolla paljon, joten eiköhän me vierailla Luomuksessa taas pian uudelleen.

Onko Luomus tuttu?

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Syyslomalla




Moneskohan syysfiilistelypostaukseni tämä jo on? Tämä värikkyys ja kirpeys on ihanaa ja pimenevät illat antaa luvan käpertyä sohvan nurkkaan teekupin kanssa.

Vietimme syysloman pääkaupunkiseudulla tavaten läheisiä. Ihana nähdä taas pitkänä aikaa tutut kasvot. Helsingissä on ihanaa kävellä, niin puistoissa fiilistellen kuin näyteikkunoissa tutkien. Ruttopuiston suuret vaahterat ilahduttaa lapsia joka kerta, täällä Oulussa kun vaahteroihin harvemmin törmää.

V uskaltautui jopa yökyläilemään ilman vanhempia. Kummitädin luona oli mukavaa. Jos joskus maailmassa muuttaisin Helsinkiin, Käpylä olisi ihan ehdoton.

maanantai 19. lokakuuta 2015

2- vuotias



Instaweeksaldo sisälsi vain yhden kuvan. Tuo kuva kertoo kaiken olenaisen 2- vuotiaastani. Ihana prinsessa, tyttö isolla T:llä. Hän rakastaa punaista, ponnareita, vauvoja (nukkeja), autoja, marjoja ja Ellua. Isoveli on suuri idoli. Vaikka mieluiten päälle pukisi mekon, isoveljen vanhat vaatteet vievät niistäkin voiton (olisipa isoveljen vanhoja mekkoja!).

Hän laulaa, tanssii ja hyppii. Hän jakaa suukkoja ja rakkautta. Hän osaa supernaisellisen kiljunnan. Uhmaikä tuntuu lähestyvä, mutta silti 2 on mielestäni se lapsen paras ikä. Ei enää vauvavuoden rankkuutta yöheräämisineen ja muineen, mutta silti vielä ihan pieni.

Ihana pieni iso, mun Pikku-A, mun rakas <3 br="">

sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Toppatakkiviidakossa

Facebook muistutteli tänään viiden vuoden takaisesta päivityksestä kuinka ostin lapselle aivan liian suuria talvivaatteita odottamaan seuraavaa talvea. Mitään en ole oppinut, tein sen taas.

Didrickson, Kappahl

A:n talvitakki alkaa olla todella nafti. Ehkä sillä jouluun asti pärjätään, mutta ei missään tapauksessa koko talvea. Eipä sillä, samainen takki on ollut jo kaksi talvea käytössä. Viime keväänä ennakoin ja tilasin lapselle ihanan Popupshopin takin. Valitettavasti se on edelleen aivan valtavan suuri. Mitoitus on sellainen, että pahoin pelkään ettei kyseinen takki ole koskaan sopiva. Ei kun etsimään uusia.

Molo Kids

Ekaluokkalaiselle ei haalari kelpaa eää missään tilanteessa, joten tarve on takille joka toimii joka säällä, niin rinteessä, välitunnilla kuin pyöräillessä. Ulkonäkökin alkaa olla tytölle jo tosi tärkeä ja toki äidillekin. Keräsinkin siis nettikaupoista valikoiman äidin silmää miellyttävistä takeista. 

Po.p, Mini Rodini
 Hyvillä vedenpitävyysarvoilla löytyy laaja valikoima takkeja. Mukavaa että niitä löytyy myös edullisemmilta merkeiltä. Karvaeunus hupussa toisi hyvän lisän tuulensuojaavuuteen, mutta vesikeleillä, kuten viime talvena, se ei ole niin miellyttävä. Ihanaa että värivaihtoja löytyy paljon, ei siis pelkkää mustaa ja beigeä. Koska tämä äiti, eikä kyllä tyttökään, innostu pinkeistä ja oransseista, nuo hillityt mintut, viinipunaiset ja liilat miellyttää kovasti silmää.

Bobo Choses, Mini Rodini
 Valikoimaa siis on, ongelmaksi muodostuukin mioitus. Ettei kävisi samalla tavoin kuin kevään ostoksen kanssa, pitäisi näistä mahdollisimman monta päästä myös sovittamaan. En jaksa nettikauppojen palautusrumbaa, joten kauppakierrokselle on suunnatava. Onneksi tarkoitus on piipahtaa syyslomalla pääkaupunkiseudunkin liikkeisiin. Mielellään kuitenkin kuulisin teiltä suosityksia. Mitkä oat teidän suosikkimerkkejä? Mitä suosittelette hoikalle, pitkäraajaiselle lapselle? Mikä kestäisi vielä toisellekin lapselle?
Zara, Cos
Vaikka joka sään ja tilanteen takkia etsitäänkin, en voinut olla ottamatta mukaan näitä kahta villakangastakkia. Todella suloisia!

P.s. Myös toppahousut kävivät pieniksi, eikä viimevuonna loistaviksi todettuja Ebben housuja tänä vuonna saakkaa. Millä merkillä olisi kapeimmat, siis oikeasti superkapeat toppahousut?

lauantai 17. lokakuuta 2015


Puuvillalanka ei ole yhtään ystäväni, mutta sain kuin sainkin aikaiseksi kokonaisen neuletakin. Hihoista tuli vähän turhan pitkät, mutta muuten olen tosi tyytyväinen, minulla kun oli vain suuntaa antava ohje ja purin ja neuloin moneen kertaan uudelleen. Ehkä se on tuo helmineule, joka tuntui venyvä ihan valtavasti kuositellessa. Mieluinen tuntuu olevan käyttäjälleenkin. Silityskuvalla sai vähän särmää muuten niin perusmalliseen ja hempeään neuleeseen.

torstai 15. lokakuuta 2015

Rataspohdinnan päätös - Bugaboo Cameleon Neon

Vieläkö muistatte kesäiset rataspohdintani? Tuplarattaamme herätti runsaasti kiinnostusta ja ne menivätkin kaupaksi ennen kuin ehdin niitä edes varsinnaisesti laittaa myyntiin. Vinkkejä ja ehdotuksia uusiksi tuli myös runsaasti ja joku kysyikin mihin olemme päätyneet. No näihin:


Bugaboo Cameleon 3 Neon. Postauksen jälkeen yhteyttä otti myös kaveri, että hänellä olisi meille juuri spivat rattaat tarjolla. Nämähän eivät olleet minulla edes mietinnässä postauksessa, mutta muistan ihastelleeni näitä V:n ollessa vauva. Vähän googletusta, keskustelua fb- ryhmässä, kiertelyä vaunukaupoissa, sekä yhden samanlaisia rattaita työnnelleen äidin pysäyttäminen puistossa kokemusten vaihtoa varten ja totesin, että nämä ne ovat. 


Neon on erikoismalli, jossa on neonoranssit vanteet ja tummansiniset kankaat. Kuomu oli sen verran haalistunut, että päätin tilata uuden ja kun tummansinistä ei tähän hätään löytynyt, päädyin off-white väriin. Jos jollain sattuu ylimääräisenä löytymään tummansininen, kannattaa vinkata. Bugaboon rattaissa on se hienous, että niitä voi tuunata mieleisikseen loputtomasti vaihtamalla kuomun ja istuimen kankaita sekä muita varusteita. Talveksi pohdin istuinpehmustetta sekä työntöaisan pehmusteita, ehkä.


Pikkusisko ihastui rattaisiin myös ja kun V kulkee lähes kaikki matkat pyörällään, on tyttö saanutkin kulkea kyydissä paljon. Pienistä eturenkaista huolimatta Bugaboo Cameleonit kulkevat tosi nätisti hankalammassakin maastossa, niin rikkonaisella asvaltilla, mukulakivillä kuin poluillakin. Talvinen loska kyllä hieman mietityttää, mutta varasuunnitelmana on hankkia talvirenkaat varaosana.


Googletuksen perustella eniten epäilytti miten rattaissa voi nukkua. Moni sanoi ettei kuppi-istuimessa saa isompi lapsi hyvää nukkuma-asentoa. Todistettavasti sekään ei ole ongelma ainakaan meidän lapselle. 


Toinen mistä moni varoitteli, on tavarakorin pienuus. Onhan se toki pienempi kuin entisissä tuplarattaissa ja opettelua on myös sen pussimaisuudessa, mutta hyvin mahtui muutaman päivän ruokaostokset kyytiin.

Miehen mielestä paras puoli on kasauksen helppous ja pieneen tilaan meno. Hän kun hakee lapset päiväkodista autolla, on se kyllä mukavaa kun rattaat eivät vie koko peräkonttia ja nuo ovat niin kevyet nostaa kyytiin.

Paljon han Bugaboon rattaita katukuvassa näkyykin, myös täällä Oulussa, mutta en ihmettele yhtään. On nämä niin näppärät <3 p="">

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

torstai 8. lokakuuta 2015

Ylistys välikausitennareille




Tänä syksynä ostin ensimmäisen kerran lapsille vettäpitävät välikausikengät. Aiemmin olen pitänyt niitä turhina, ainahan voi pukea kumpparit jos on märkää, ja kun ne on niin rumiakin. Ekaluokkalaisen lenkkarit kastuivat liikuntatunnilla litimäräksi ja loppupäivän hän joutui siis olemaan märissä kengissä ja sukissa. Nelivuotias valitti että kumisaappaat jalassa on hankala polkea pyörällä kun varret ei kunnolla jousta. Riittävästi syytä keksiä joku parempi ratkaisu. Mies hankki itselleen goretex- tennarit jo ainakin vuosi sitten ja kehunut niitä kovasti. Pienen etsinnän jälkeen lapsillekin löytyi Vikingin vettäpitävät tennarit. Nyt kuukauden käytön jälkeen en tajua miten me on pärjätty ennen. Nämähän on loistavat! Varpaat pysyy kuivana, mutta kengät kelpaa niin liikuntatunnille, päiväkotiin kuin kaupungillekin. Vähän pyhintä kostealla ja kuraiset kengät on taas siistit. Tällä viikolla maa on ollut kuurassa ja mittari näyttänyt pakkasasteita. Varpaat pysyvät yhä lämpiminä.

Muita myöhäisheränneitä jotka tajusi välikausitennareiden mahtavuuden vasta vuosien jälkeen? 

Ps. Tänään puin itsekin jalkaani Goretex- tennarit. Mä oon myyty!

sunnuntai 4. lokakuuta 2015

Mentiin metsään






Lähdettiin hetken mielijohteesta metsään mummon kanssa. Tulimme takaisin täysi ämpäri mukana. Nyt on talvivarastona viisi kiloa puolukkahilloa. Ihana syksy!

perjantai 2. lokakuuta 2015

Kiitollinen tänään

Viime aikoina joka puolelta on tulvinut vain huonoja uutisia. Lööpeissä ovat pakolaiset, leikkaukset, lakkoja, vakavia liikenneonnettomuuksia ynnä muuta. Sääkin on syksyisen sateinen ja apea. Oma mieliala laskee samassa suhteessa.

Vastaiskuna syysmasennukselle olemme suunnilleen viikon verran kaveriporukalla jakaneet asioita joista olemme olleet kyseisenä päivänä erityisen kiitollisena. Alku oli vaikea, mutta ennen pitkään niitä kiitollisuudenaiheita ei tarvinnut edes kauaa miettiä. Joka päivä tapahtuu jotain mukavaa, kun kiinnittää vain siihen huomionsa, yleensä kun mieleen jää helpommin ne negatiiviset asiat. Eikä niiden tarvitse edes olla mitään isoja asioita. Pienistä, arkisistakin asioista voi ja kannattaa olla kiitollinen

Tänään olen ollut kiitollinen.

- siitä että on perjantai ja koko ihana viikonloppu on vielä edessä
- työkaverin tuomasta täytekakusta aamun kahville. Piristi koko käytävän tunnelmaa koko aamupäiväksi 
- pyöräliikkeen asiakaspalvelusta. Polkupyöräni huollettiin samoin tein sillä aikaa kun katselin lapselle sopivaa lamppua pyörään toisen myyjän kanssa. Ja vielä jäi aikaa käydä lounallakin ruokatunnilla.
- miehestä joka toi minut autolla töihin ja lapset päiväkotiin niin, ettemme kastuneet sateessa
- Ystävistä, jotka muistavat minun kaivanneen jotain ja viikkojen päästä linkittävät sopivan tarjouksen tarvitsemastani tuotteesta.

Mistä ovat olleet tänään kiitollisia Henna ja Miia? Haastan teidät pohtimaan omat kiitollisuudenaiheet. Mistä tuli hyvä mieli juuri tänään? Ja laittakaa haastetta myös eteenpäin seuraaville kahdelle.




Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...