perjantai 28. lokakuuta 2016

Miten valmistella lapset muuttoon

Muuttopäivä lähestyy ja samaan aikaan lasten kysymykset lisääntyy. Illat ovat levottomia ja varsinkin keskimmäisellä on itku herkässä. V kysyi jo kun asunto laitettiin myyntiin, saako omia leluja ottaa mukaan kun asunto on myyty. Nuorimmainen ei vielä ymmärrä ollenkaan miksi tavarat tyhjennetään kaapeista laatikkoihin, mutta laatikoilla on mukava leikkiä. A odottaa vain saavansa oman huoneen ja suunnittelee jo täyttä päätä sisustusta.
idkuva

ävimme uuden näytön esittelyssä miehen kanssa kahdestaan. Sovimme näytön ruokatunnille, eivätkä apset edes tienneet siitä. Kävimme jossain vaiheessa lasten kanssa parissa yleisessä näytössä, ja se osoittautui virheeksi luoden vain odotuksia, kysymyksiä ja tuurhaa stressiä heille. Vaikka lasten mielipiteillä on meille suurestikin merkitystä, asunnon valinta on kuitenkin aikuisten valinta ja siksi me etsimme ensin kahdestaan sopivan asunnon, jonka sitten ideana myimme myös lapsille. Kun asiat olivat hoidossa, pääsivät lapsetkin tutustumaan uuteen kotiin, keskustelemaan makuuhuoneiden jaosta ja sohvan paikasta.

Esikoinen oli puolitoistavuotias edellisen muuton aikoihin. Minä tyhjensin hänen kanssaan vanhaa asuntoa kun mies kavereineen kantoi ja kuljetti tavaroita ja huonekaluja uuteen kotiin. VIRHE! Pikkulapselle oli kamalaa katsoa kun koti tyhjenee ja se viimeinen kuorma, johon viimeisenä pakattiin myös hänen tuolinsa ja iso rakas pehmolelu. Onneksi järkytys ei kestänyt kauaa, mutta se hätääntynyt itku on syöpynyt mieleeni.

Tällä kertaa lapset ovat olleet mummolassa pahimman pakkausvaiheen ja heidän palattua kotiin iso osa laatikoista on jo viety. Tarkoituksellisesti he tulevat takaisin vanhaan kotiin, missä nukutaan vielä yksi yö rauhassa. Uuteen kotiin on viety osa leluja ja ne rakkaimmat ovat vielä vanhassa kodissa. Huomenna alkaa lopullinen muutto ja me siirrymme lasten kanssa jo aamusta uuteen kotiin purkamaan laatikoita, etsimään yhdessä s
opivat paikat sängyille ja leluille lastenhuoneessa sekä tutustumaan uuteen kotiin ja pihaan. Sunnuntaina käymme vielä yhdessä hyvästelemässä vanhan kodin.


Onneksi uusi koti ei ole kuin parin kilometrin päässä vanhasta, koulu ja päiväkoti pysyvät samoina ja alue on lapsille muutenkin tuttu. Naapuritontilta löytyy leikkipuisto oman pihan lisäksi, sekä kenttä jonka kuulimme juuri kaupungin jäädyttävän joka talvi luistelupaikaksi. Ilmeisesti myös pari päiväkotikaveria asuu samassa pihapiirissä, joten uskon että tästä tulee mukava kokemus lapsillekin. Itsehän olen ollut avainten saamisesta lähtien kuin hangon keksi :D

Myös blogilla on nykyään uusi koti. Blogiringin ja Indiedaysin yhdistymisen myötä avattiin uusi Lifie.fi -sivusto josta meidätkin nyt löytää. Huomasittekin varmaan jo uudet ylä- ja sivupalkit, jotain muutakin muutosta ulkoasuun on luvassa.

tiistai 25. lokakuuta 2016

Naurua kaaoksen keskellä

Se oli alkukevättä, varmaankin maaliskuuta, kun ajattelin ääneen kaipaavani lisää tilaa. Juteltiin mieheni kanssa kuinka voisi alkaa etsiä ihan oikeasti sitä isompaa asuntoa. Ihan silleen rauhassa ilman kiirettä, jos vaikka jouluksi päästäisiin uuteen kotiin. Tai viimeistään kun A menee kouluun. A minua tästä muutama päivä sitten muistutti. Ei ihan seuraavaksi jouluksi ehditty, eikä sitä seuraavaksikaan, A ehti aloittaa jo toisen luokan koulussa, mutta kolmanneksi jouluksi ehditään. Viimeinkin muutto!

Facebookin sisustus- ja lapsiperheryhmissä tuntui että kaikki saavat asuntonsa myytyä nopeasti, ilman välittäjää ja hurjalla voitolla. Totuus voi olla kuitenkin jotain ihan muuta. Maailman ja kansallinenkin talous on muuttunut ihan hirveästi parin viime vuoden aikana ja asunnon myynti ei todellakaan ole mikään pikkujuttu tällä hetkellä. Oma täytyy olla myyty ja säästöjä riittävästi jotta uuden asunnon voi hankkia. Ja kun ostajaehdokkaalla on omasta tarjous jos hänen ostajaehdokkaansa saa myytyä omansa ostajaehdokkaalle jolla on vielä oma myymättä, ei kaupanteko olekaan niin helppoa. Viimeisen puolenvuoden aikana olen elänyt tunnemyrskyä. Kokenut jo valmiiksi haikeutta luopua ihanasta kodista, raivonnut jatkuvia näyttöjä ja siivoamista, ärsyynytnyt tarjouksista joista ei vain päästä oikeasti mihinkään, kokenu valtavaa ahdistusta että minun ihanassa kodissani on jotain vikaa kun se ei mene kaupaksi ja kaikkea siltä väliltä.

Kävi kuitenkin tuuri, puolen vuoden jälkeen löytyi ostaja joka oli jo myynyt omansa ja ihana asunto jonka hinta oli juuri laskenut ja heti vapaa. Viikon sisään oli sovittu vanhan myynnistä ja uuden ostamisesta. Ainoa vain, että uusi omistaja haluaa muuttaa jo saman kuukauden sisällä. Eli nyt on kiire! Lapset lähtivät syyslomaviikoksi mummolaan ja me olemme pakanneet tavaroita kaiket illat. Koti on täynnä banaanilaatikoita, erinnäisiä kasoja odottamassa että jostain löytyy toinen kasa jotta ne voisi yhdistää laatikkoon, koreja täynnä kirpputorille matkaavaa tavaraa, roskasäkkejä ja erinnäisiä Toriin ja fb- kirppareille ilmoitettuja tavaroita jotka odottavat noutoa. Minulle ei ole ikinä ollut vaikeaa luopua tavarasta, mutta seitsemän vuoden muistojen läpikäyminen on. Käydä läpi se lasten piirustuskasa jota useita vuosia on yhteen kaappiin kerätty. Löytää vaatehuoneesta laatikollinen vauvatarvikkeita.


Elämä on edelleen yhtä kaaosta, mutta oma olo on ihmeellisen tyyni. Ei vielä se levollinen ja rauhoittunut olo jonka uskon tulevan sitten kun kaikki laatikot on purettu. Mies tuumi eilis-iltana että luulisi että tässä tilanteessa vain riideltäisiin, kun ei oviaukosta meinaa laatikoiden vuoksi edes mahtua sisään, mutta molempia vain naurattaa ja on ollut ihan älyttömän hauskaa. Tämä on sellainen kaikki järjestyy, valmiina uuteen seikkailuun, valmiina aloittamaan puhtaalta pöydältä ja tahrimaan se uusilla muistoilla -olo. Tästä tulee hyvä.


keskiviikko 5. lokakuuta 2016

Klompelompe


Sain jokin aika sitten käsiini norjalaisen Klompelompen uuden suomennetun kirjan. Norjassa Klompelompe on todella suosittu ja itsekin pääsin tutustumaanohjeisiin ensimmäisen kerran kesälomareissulla Norjassa. Todella herttaisia ja söpöjä ohjeita, mutta yllättävänkin käytännöllisiä. Norjan kielellä on julkaistu jo useita kirjoja sekä lankamallistoja.


A ihastui kirjassa hiuspantaan joka onnistuu pitsineuleesta huolimatta yhden illan neuleena nopeasti. Jämälankakorista löytyi sopiva harmaa ja turkoosi, tytön lempisävyjä. Aamuisin tarvitsee jo pipon ja muutakin lämmintä, mutta iltapäivällä tämä on juuri hyvä päänlämmike, mahtuu helposti pyöräilykypäränkin alle. 




keskiviikko 24. elokuuta 2016

Hippu kids & lifestyle


Joko olette törmänneet tähän logoon Facebookissa? Huomisaamuna Zeppeliinissä avautuu uusi ihana liike Hippu kids & lifestyle. Pääsimme A:n kanssa tutustumaan myymälään jo hiukan etukäteen ja oon kyllä tosi innoissani tästä. Vanhoja tuttuja lastenvaatemerkkejä sekä muutama uusi merkki joita ei Oulun seudulta ole ennen saanutkaan. 


Vimman ihania tunikoita ja myös lettiä!


 Blaan hempeitä sävyjä. Kotimaisuus ja ekologisuus ovat liikkeen kantavia voimia. Myymälän sisustuksessa on suosittu kierrätysmateriaaleja.


Blaan lisäksi myös Tiny Cottons on uusi merkki näillä kulmilla. A jäi harmittelemaan ettei ruksilegginsejä saa enää hänen koossaan.


Lastenvaatteiden lisäksi löytyy vaatteita naisille. Papun ja mainion uutuuksia


Kainon ihanat huivisykeröt ovat kuin karkkilaatikko


Liikkeestä löytyy myös valikoima ihania sisustusesineitä sekä leluja ja lapsille sopivaa kosmeettiikka.


Nämä lähtivät mukaani. Mainion merinovillapipo on niin ihanan pehmeä, saa nähdä saavatko lapset tappelun aikaiseksi kenen päähän se sujahtaa. Itseäni hemmottelin Kainon huivilla ja lasten kynnet saavat uutta väriä.

Huomenna klo 10 ovet avautuvat ja koko viikonlopun ajan on luvassa avajaishulinaa. Esim. perjantaina saa käydä lakkauttamassa kyntensä noilla supermakeilla Nailmaticsin kynsilakoilla!

tiistai 7. kesäkuuta 2016

Kesämekko joka ei kelvannut



Pitkästä aikaa löysin aikaa ja tilaa levittää ompelukoneen ja saumurin ja ryhtyä ompelemaan. Mielessä on kummitellut jo pidemmän aikaa useampikin vaate lapsille ja itselle ja ensimmäisenä työn alle pääsi tämä kesämekko kuopukselle. Yläosa on ohutta pehmeää collegea ja alaosa Vimman mummo-trikoota. Omasta mielestäni tosi nätti ja raikas yhdistelmä, vaan mitä sanookaan kaksivuotias:

-          En tykkää, pitää olla pinkki!

Tästä syystä saattekin nähdä kuvan mekosta ainoastaan henkarissa ja kuvitella miltä se näyttää lapsella, hän kun ei suostunut sitä pukemaan.
Nyt sitten ne parhaat vinkit miten tuosta saisi tytölle kelpaavan. Mitä lisäisitte tai tekisitte että mekko kelpaisi prinsessavaihetta elävälle pikkutytölle?

perjantai 27. toukokuuta 2016

Sisustuslöytö: Mia Design



Taisin löytää tänään ruokatunnilla uuden lempiliikkeen: Mia Design

Yleensä syön lounaan työpaikan viereisessä lounasravintolassa, mutta lounasporukkani on pikkuhiljaa vaihtanut työpaikkoja ja olenkin suunnannut tällä viikolla melkoisen usein keskustaan. Ihana ilma on saanut etsimään uusia reittejä ja kahviloita. Tänään matkalleni osui Mia Designin ihana pikku butiikki.


En tajua miten en ole ennen tästä tiennyt vaikka nettikaupassa olenkin vieraillut. Kaupan täydeltä ihania tavaroita. Mukaani tarttui pari pussukkaa kesälomareissuja varten, sekä musta tiskirätti jollaista olen etsinyt jo pidempään. Ällöttää ne harmaantuneet vaaleat mitä yleensä joka paikassa on tarjolla. Ja kassan takana aurinkoinen hymy!  

torstai 12. toukokuuta 2016

Ihana kesäneule taaperolle





Näin pinterestissä ihanan neuleohjeen pikkutytön puseroon, mutta harmikseni se oli saatavissa vain ranskankielellä, jota en taida tavuakaan. Pienellä googletuksella löysin samantyylisen pitsikuvion ohjeen ja siitä se ajatus lähti. Pikkusiskolle valmistui kiva kesäneule. Lankana on Novitan Ipana ota oli yllättävän mukava neuloa. Tosi pehmeää ja muutenkin miellyttävää sekä tosi kaunitta värejä. Skeittimimmille harmaa on sopivan rouhea pitsineuleeseen. Harjoitusta kyllä vielä tarvitaan ilman ohjetta neulomiseen, mutta ihana tästä tuli silti. Tätä tullaan taatusti pitämään paljon!

tiistai 10. toukokuuta 2016

Madaran ale

Vielä ehtii! Madaralla on 40% ale!

Jo perinteeksi muodostuva Madaran kevätale on taas täällä. Nyt on hyvä hetki täydentää varastot tai kokeilla edullisesti jotain uutta tuotetta. Madarasta on tullut yksi luottomerkkini. Sertifioitua luonnonkosmetiikka kohtuulliseen hintaan ja hyvällä saatavuudella. Harvoin tarvitsee tilata netistä, niin monta jälleenmyyjää löytyy ympäri Suomen, mutta tällä alella kannattaa.

Lempparituotteeni on Madaran misellivesi. En ole koskaan oppinut käyttämään kasvovettä, jotenkin se aina unohtui tai tuntui vain tahmealta. Tätä sen sijaan käytän joka ikinen aamu. Misellivesi on paljon muutakin kuin kasvovesi. Se puhdistaa, hoitaa ja kosteuttaa. Iholle jää ihanan pehmeä tunne ja jotenkin kasvovoidekin imeytyy sen jälkeen paremmin.

tiistai 19. huhtikuuta 2016

Superaamiainen


Kun muut perheelliset bloggaajat suuntasivat Lasten messuille, minä vietin viikonloppuni Rakentajamessuilla, töissä. Pientä luksusta aherrusviikonloppuuni toi kuitenkin ihana hotelliaamiainen. Pääsin maistelemaan Radisson Blun Superaamiaista muutaman muun bloggaajan kanssa ja tutustumaan muutenkin Radissonin uudistettuun konseptiin.


Aamiainen on päivän tärkein ateria ja työreissuilla erityisesti se hotelliaamiainen on kohokohta. Hedelmiä, tuoretta leipää, jogurttia, vastapuristettua tuoremehua, sekä tietysti kahvia. Vaikka silloin tällöin tulee käytyä brunssilla, en ole tullut edes ajatelleeksi, että voihan hotelliaamiaiselle mennä ihan kotikaupungissakin ilman yöpymistä.  


 Se mikä Superaamiaisesta teki nimenomaan superaamiaisen, ovat muutamat erikoisuudet joihin en ole muualla törmännyt. Ravintolassa on munakaspiste, josta saa tilata munakkaan omien toiveiden mukaisesti. Munakaspisteessä paistetaan myös pannukakkuja ja vohveleita. Kannuista löytyi useampaa lajia tuoremehuja, mutta halutessa voi mehunsa puristaa myös itse sitruksista. Ihan taatusti tuoretta! Kattauksen ja aamiaistilan esteettisyyteen oli myös panostettu. Pöydissä oli valkoiset liinat, kukkia ja ikkunoista tulvi valoa auringon paistaessa ulkona.


Herkutteluhetken jälkeen kiireinen työpäiväkään ei tuntunut niin kiireiseltä. 

perjantai 15. huhtikuuta 2016

Kevät!




Vaikka aamulla vielä on pakkasta, tuntuu jo ihan keväältä. Lunta ei ole enää juuri missään, kadut ovat kuivat, aurinko paistaa ja ihmisetkin ovat jotenkin hyväntuulisempia. Välikausivaatteet on jo kaivettu esiin, vaikka päiväkodin hiekkalaatikolle valitaan vielä ainakin toppahousut. Kevyempään kuitenkin mennään. Ihana, ihana kevät on taas täällä.

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Munaton, maidoton, vehnätön, gluteeniton ja pähkinätön suklakakku eli Ton-ton-ton-kakku



A juhli tammikuussa syntymäpäiviä koulukavereiden kesken ja yksi ystävistä on moniallerginen. Lapsen äiti kyllä ehdotti tuovansa omat eväät lapselle, mutta minusta tuntui kurjalta lasta kohtaan ettei hän saisi samaa kuin muutkin. Niinpä koitin keksiä herkkuja jotka ovat munattomia, mahdottomia, gluteenittomia, vehnättömiä (ei, se ei ole sama asia kuin gluteeniton!) ja pähkinättömiä herkkuja. Alku ihmetyksen jälkeen totesin, että aika paljon meillä tarjotaan juhlissa jo valmiiksi sopivia juttuja: popcorneja, hedelmiä, dippivihanneksi ynnä muuta. Oikeastaan vain kakut tuntui tuottavan päänvaivaa. Täytekakusta meinasi tulla melkoinen farssi, tein pohjan peräti neljään kertaan ennen kuin onnistuin. Sen sijaan tämä suklaatorttu onnistui yli odotusten, ja olen leiponut sitä useamman kerran uudelleen vaikkei kenelläkään mitään ruokarajoitteita olisikaan. Superhyvää!


Ton-ton-ton- kakku

3 1/2 dl gluteenitonta jauhoseosta (esim. Semper Fin Mix)
3 rkl tummaa kaakaojauhetta
1 tl ruokasoodaa
ripaus suolaa
2 tl vaniljasokeria
2 1/2 dl sokeria
0,6 dl ruokaöljyä
2 dl kahvia tai omenamehua
1 rkl valkoviinietikkaa

Sekoita kuivat aineet yhteen ja lisää sen jälkeen nesteet. Jos käytät omenamehua, voi sokeria käyttää hiukan vähemmän. Sekoita tasaiseksi, mutta vältä vatkaamasta liikaa. Kaada taikina kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa 20-30 minuuttia. Anna jäähtyä ja valmista sillä aikaa päällyste.

5 rkl kahvia
60 g maidotonta juoksevaa margariinia
4 dl tomusokeria
2 tl vanilliinisokeria
3 rkl tummaa kaakaojauhetta 

Sekoita tasaiseksi, kuumaan kahviin jauheet ja rasva sekoittuvat helpommin kuin kylmään. Kun kakku on jäähtynyt, levitä päällyste pinnalle ja koristele nomparelleilla (varmista tarvittaessa näidenkin maidottomuus!). Tarjoile sellaisenaan tai kaurajäätelön kera.


Oli kyllä kaiken vaivan arvoista nähdä juhlavieraat ilme hänen kuullessaan saavansa syödä pöydästä ihan mitä vain. Juuri ennen kuin äitinsä tuli hakemaan, pyysi tuo lapsi voisiko hän mitenkään saada vielä yhden palan suklaatorttua. Paras kiitos ikinä!

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Zaran kesäihanuuksia


Joko olette tutustuneet Zaran uuteen nettikauppaan?


Lukion jälkeen vietin vuoden Espanjassa. Kaupungin keskustassa oli kolmikerroksinen ihastuttava vaateliike. Silloin en tutustunut kuin alimpaan kerrokseen, joka myi naisten vaatteita, mutta se riitti. Kauniita ja kohtuuhintaisia vaatteita jotka pakattiin kassalla tyylikkääseen tummansiniseen paperikassiin. Myös laatu on hyvää, muutama sen aikainen toppi löytyy yhä kaapistani. Helsinginreissuilla onkin joka kerta etsitty Zaran myymälä, mutta enää ei tarvitse tyytyä niihin vierailuihin.

A:n syntymän jälkeen tutustuin myös lastenvaateosastoon. Mallistot eivät ehkä ole käytännöllisimmästä päästä ja muutama kaveri onkin valittanut vaatteiden olevan tarkoitettu lähinnä pikkuaikuisille. Ja onahn se ihan totta. Zarasta ei kurapukuja löydy, mutta kyllä sieltä mukaviakin lastenvaatteita löytyy ja joka kausi tulee hankittua kuitenkin muutama siistimpikin vaate lapsille Etenkin kengät ja mekot ovat suloisia.


Keräsin muutamia ihania vaatteita ja asusteita tytöille. Tulisipa pian kesä, nuo sandaalit ja mekot ovat todella suloisia!


Mitäs tykkäätte? Millaisia kokemuksia teillä on Zarasta?

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Hei hei maaliskuu

Lisää kuvateksti



Maaliskuu meni hurjalla nopeudella ohi. Tämä talvi on ollut todella kiireinen, niin kotona, töissä kuin harrastuksissakin ja se on valitettavasti näkynyt myös blogissa. Olemme molemmat saaneet lisävastuuta töissä ja päivät ovat venyneet, stressitasot olleet korkealla ja väsymystä on enemmän kuin pikkuvauva-aikoina (tai ainakin tuntuu siltä). Laitoimme kodin myyntiin mikä on myös osaltaan lisännyt tekemistä. Ne harvat vapaahetket olemme koittaneet antaa lasten käytettäviksi. Hiihtäminen ja laskettelu ovat olleet kova sana tänä talvena ja V:kin pääsi pääsiäisen aikaan ensimmäisen kerran rinteeseen.

Emme siis ole mihinkään kadonneet, vaikka blogi onkin elänyt hiljaiseloa :)


tiistai 22. maaliskuuta 2016

Ei mitään tekemistä -kakku


"Äiti, ei ole mitään tekemistä", valitti kahdeksanvuotias. Kaikki on tylsää, eikä kukan kaverillaan pääse juuri tällä minuutilla kylään tai puistoon. 
- Piirrä jotain
- Enkä!
- Lue joku kirja
- En kyllä jaksa
- Keksi joku leikki tai rakenna legoilla
- Ne on ihan tyhmiä!!
- No leivo kakku
- HÄH? Ai oikeasti?

Ja siitä se ajatus lähti.

Leivon tosi harvoin ihan vain huvikseen ja luvattoman harvoin tukee otettua lapsia mukaan muuten kuin ehkä koristelemaan. Kahdeksanvuotias ei siis ole koskaan ennen leiponut täytekakkua. Ilmeisesti ehdotus oli niin outo ja hassu, että tyttö ryhtyi oitis toimeen. Enkä saanut auttaa, neuvoa vain vierestä.

Kolmen kupin kakku

  • kupillinen munia
  • kupillinen sokeria
  • kupillinen vehnäjauhoja
  • 1 tl leivinjauhetta
voita ja korppujauhoja kakkuvuoan voiteluun

Tämä on maailman helpoimmin muitettava resepti ja sopii erinomaisesti myös lasten tehtäväksi mitoituksen helppouden vuoksi. Valitaan vain sopivan kokoinen kuppi. Muumimukillisesta tulee jo iso kakku 26 cm halkaisijan vuokaan. Me valitsimme lasten mukin, josta tuli hyvä takinamäärä 22 cm vuokaan.

Vaahdotetaan munat ja sokeri ja sekoitetaan toisessa kulhossa jauhot ja leivinjauhe. Yhdistetään takinaksi. Kaadetaan voideltuun ja korppujauhoitettuun kakkuvuokaan. Paista 180 asteessa kunnes on kypsä, tätä paistettiin noin tunti.

Täytteeksi löytyi kaapista pussillinen valmista suklaamoussea sekä banaania, päälle kermavaahtoa ja taiteellinen ripotus erivärisiä nomparelleja. Tadaa, se on valmis!


Melkoinen taidonnäyte kahdeksanvuotiaalta ja todella herkullinen. Ehkä meillä jatkossa leivotaan useamminkin.






tiistai 1. maaliskuuta 2016

Mainio ss16 - melkoisen mainiota






Tämän kevään lastenvaatemallistoista eniten etukäteisinnostusta minussa on herättänyt kotimaisen Mainion tänään myyntiin tullut. Ihanan raikkaita ja värikkäitä kuoseja, ja silti niin käytännöllisiä leikkauksia leikkeihin. Ensimmäinen tilaus lähtikin jo, mutta saattaa olla että joudun tekemään vielä toisen. Mainion vaatteet on todettu meillä todella laadukaiksi. Värit säilyy, kuosit pysyy ja kankaat ovat ihanan pehmeitä vielä monien pesujen jälkeenkin.

Mainioita vai mitä?


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...